Swecon 2014 -raportti 3: Steampunkfestival – kunniavieraat ja paneelit

Kunniavieraat: Mike Perschon, Miriam R. Roček, Chris Wooding, Cory Doctorow

Mike Perschon, Miriam R. Roček, Chris Wooding, Cory Doctorow, Hillevi Pleijel

Steampunkfestivalin ulkoisten puitteiden ohessa pyrittiin paneeleissa ja esitelmissä selittämään höyrypunkin syvintä olemusta, mikä loppujen lopuksi ei ole niin auvoisaa iloittelua kuin voisi kaikista tilpehööreistä päätellä. Kuten jo ensimmäisessä raportissa sanoin, steampunk ei ole minun suosikkigenreni, enkä ole tutustunut paljoa sen subkulttuureihin tai sellaisiin kirjailijoihin kuin James P. Blaycock ja K.W. Jeter, jotka mm. steampunk-tutkija Mike Perschon monien muiden tavoin listaa steampunkin ensimmäisen aallon perusjaloiksi USA:ssa, lisäten joukkoon Tim Powersin ja luonnollisesti Michael Moorcockin, joka poikkeaa edellisistä ollen reilusti poliittisesti kantaaottava ja englantilainen. Perschon sanoo Blaylockin ja Jeterin kirjoittavan kevyttä ja hauskaa kamaa Moorcockiin nähden. Moorcockin Oswald Bastable-trilogia on minulle tuttu (arvosteluja Moorcockin teoksista), samoin Tim Powersin Anubiksen portit (arvosteluja Tim Powersin teoksista) niin ikään. Philip Reeven, Philip Pullmanin, Cherie Priestin, Gail Carrigerin, Kage Bakerin, Lavie Tidharin, Genevieve Valentinen, Madgalena Hain ja muutamien muiden kirjailijoiden teoksia on luettuna ja sarjakuvista Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga on katsastettuna, kuin myös Grandville. Cory Doctorowin teoksista olen lukenut vain yhden ja Chris Woodingia en valitettavasti ollenkaan. Steampunk-aiheisia leffojakin paneeleissa sivuttiin, mutta useimmista olen samaa mieltä kuin Perschon oli: surkeaa ja kamalaa.

Gillian Redfearn, Chris Wooding, Karin Tidbeck , Cory Doctorow

Kävin festivaaleilla kuuntelemassa seuraavat paneelikeskustelut ja esitykset:

• Is there an underdeveloped PUNK potential in Steampunk? (Miriam R. Roček, Mike Perschon, Chris Wooding, Cory Doctorow, Hillevi Pleijel)
• GoH Speech: Cory Doctorow
• GoH Interview: Chris Wooding
• Fysikshow: Nikola Tesla (Staffan Yngve)
• GoH Interview: Miriam R. Roček
• Being a writer (Cory Doctorow, Karin Tidbeck, Chris Wooding, Gillian Redfearn) 
• What is Steampunk?/The Steampunk Aesthetic (Mike Perschon)
• White privilege and the dark side of Steampunk (Anders Blixt, Miriam R. Roček, Chris Wooding, Nene Ormes, Hillevi Pleijel)
• What happened to cyberpunk? (Tommy Persson, Johan Frick, Cory Doctorow, Socialist Simon)
• Buckminster Fuller (Britt-Inger Johansson)
• Updating our nightmares beyond 1984 (Thomas Recktenwald, Johan Schimanski, Chris Wooding, Cory Doctorow, Hans Persson)

Hans Persson, Thomas Recktenwald, Johan Schimanski, Chris Wooding, Cory Doctorow

Huomasin esityksiä kuunnellessa, että minulla on paljon kirjallisia vajavuuksia tai peräti aukkoja tietämyksessäni, mikä tietenkin johtuu siitä, että genreklassikoissa on vielä niin paljon lukemattomia teoksia. Mutta niitä aukkoja yritän paikata pikkuhiljaa joka vuosi.

Jeff VanderMeerin ja S.J. Chambersin The Steampunk Biblen humoristinen kaava steampunkille:

Steampunk = Mad scientist Inventor [invention (steam * airship or metal man / baroque stylings) * (pseudo) Victorian setting] + progressive or reactionary politics * adventure plot

Vaan vaikka olisi kuinka huumoria, siinä ovat ne osa-alueet, jotka steampunkista löytyvät. Mike Perschon listasi omassa luennossaan kolme esteettistä piirrettä, jotka subgenrestä löytyy: hyper-viktorianismi, teknofantasia ja retrofuturismi. Ensimmäisessä pyritään toistamaan ja elvyttämään viktoriaanista aikaa niin lavealla käsityksellä kuin mahdollista. Siinä korostetaan ylenmäärin rekvisiittaa, goggleseja ym. joilla ei oikeasti ole virkaa, ne vain näyttävät cooleilta (naisten pienistä hatuista Perschon vitsaili liekö ne kutistuneet pesussa). Teknofantasiassa nousee pinnalle mitä mielikuvituksellisimmat vempeleet ja aseet, joissa on paljon pieniä osia ja mittareita, eivätkä ne oikeasti olisi lähelläkään toimintakuntoisia. Retrofuturismi on nykyajan näkökulma siihen millaisena kuvittelemme menneisyydessä ihmisten kuvitelleen tulevaisuuden, mikä ei useimmiten ole kuitenkaan se kuinka todellisuudessa on ollut. Perschon on muuten loistava esiintyjä, hauska, mutta silti asiallinen ja selkeä. En pahastuisi, jos hänet saataisiin Suomeenkin vaikka Finnconiin.

Taisi olla Doctorow, joka totesi steampunkissa olleen kolme aaltoa, joista ensimmäinen oli alunperin kirjallisuuteen liittyvä. Jeter kehitti nimen vitsinä cyberpunkin muunnoksena, mutta koskapa se oli iskevä ja tarttuva, se jäi elämään, vaikka toisenlaisiakin nimiyritelmiä oli tarjolla. Steampunkin kakkosaallossa tuli mukaan pukeutuminen ja kolmas aalto syntyi teknologian / pseudoteknologian voimin. Ensimmäisessä paneelissa oltiin yhtä mieltä, ettei steampunk ole koskaan oikeastaan ollut työväestön juttu, vaikka 1800-luvulla oli monenlaista liikehdintää ja oikeuksien perään kuuluttamista. Kaikki osa-alueet steampunkista eivät sisällä punkia ollenkaan, yksi mainituista oli kustannustoiminta, mitä tarkasteltiin lähinnä ehkä suurten kustamoiden liiketoimintana, mikä ei missään vaiheessa varmaankaan kapinoi tai nouse ainakaan itseään vastaan. Olemmeko me Suomessa samaa mieltä, kun steampunkia julkaistaan marginaalitoimintana? Doctorow huvitti yleisöä vertaamalla varsinaista punkia ja steampunkia toisiinsa: kukaan steampunkkari ei kymmenen vuotta sitten hengaillessaan puistossa saanut turpiinsa silinterihatun vuoksi.

Steampunkin kriittisyys ja kapinallisuus puhuttivat myös paljon. Esim. Blaylock kuulemma vei steampunkia ensimmäisten joukossa ns. köyhälistöympäristöön, mutta ei juurikaan kritisoinut tilaa. Steampunk-maailmoissa eletään usein dystopioissa, vinksahtaneissa vaihtoehtohistorioissa, mutta kuinka paljon niissä pyritään parantamaan tilaa, saamaan aikaan muutosta, eikä vain kuvata pysähtyneesti miten asiat ovat? Moorcockin poliittisuus ja anarkismi koettiin merkittäväksi ja häntä ylistettiin mennen tullen. Steampunkin pimeänä puolena tuotiin esille parissakin paneelissa valkoisten (miesten) maailmankuva, viktoriaanisen ajan aristokraattisuuden ja kolonialismin idealisointi ja rasismi, jota ei varsinaisesti ihannoida, mutta ei myöskään erityisesti tuomita. Intialaisten näkemys Britannian siirtomaaherruuden ajalta on hyvin toisenlainen kuin brittien, joiden historianopetuksessa ei vieläkään tuoda esille toisenlaista näkökulmaa (ei tosin ole ainoa maa, joka on haluaa olla putkinäköinen omalle historialleen). Mielestäni White privilege and the dark side of Steampunk -paneelissa oli ajoittain vaivautunut tunnelma, varsinkin kun yleisöltä ryhdyttiin tiedustelemaan ihonväriin liittyvää identifioitumista, mutta lopputulema oli, että on tärkeää, että rotuun ja sukupuoleen liittyvistä epäkohdista puhutaan yhä enenevässä määrin.

Miriam R. Roček aka Steampunk Emma Goldman puhui omassa haastattelussaan steampunkin poliittisuudesta ja yhteiskunnallisuudesta sekä itäisestä naapurimaastamme lähtöisin olevasta kirjailija/anarkisti/feministi Emma Goldmanista, jota J. Edgar Hooverin kerrotaan luonnehtineen yhdeksi Amerikan vaarallisimmaksi anarkistiksi. Goldman joutui aatteidensa ja toimintansa vuoksi vankilaankin. En ole aikaisemmin perehtynyt Emma Goldmaniin, mutta Ročekin kuvaus hänestä kiinnosti kovinkin.

Wooding jäi hieman taka-alalle minun ohjelmassani. Kävin kuuntelemassa kyllä hänen GoH-haastattelunsa, mutta en tehnyt muistiinpanoja, eikä päähän jäänyt matkapäivän iltana enää mitään muistiin. Doctorowin GoH-puhe oli kylmää kyytiä yhteiskunnan isoveli valvoo -hengessä. Digitaalisessa maailmassa yksilön yksityisyys on menetetty tavoilla, joista kaikki emme ole edes täysin tietoisia. Internet ja digitaalisten tuotteiden copyright-asiat tulivat myös pinnalle suojauksineen, jotka eivät palvele ihmisiä, päinvastoin. Doctorow puhui paljon ja monista asioista, kriittisesti ja arvostellen. Yksi aiheista oli tämä (Ylen uutinen 2.7.2014). iPadin käyttö tai Facebookin selaaminen ei tuntunut kauhean mielekkäältä sen jälkeen. Älä itke ruma lapsi -blogista löytyy lisää kuvausta niin Doctorowin kuin Woodingin perjantain ohjelmista kuin myös sellaisista ohjelmanumeroista, joihin itse en osallistunut. Hienoa ja tarkkaa kuvausta myös lauantain ohjelmasta, etenkin Being a writer ja White privilege and the dark side of Steampunk -keskusteluista löytyy lisäksi tästä. Kannattaa käydä vilkaisemassa.

Menin innoissani katsomaan Nikola Tesla -showta heti lauantai-aamuna, mutta se jäi hieman pettymykseksi, sillä kokeiden tulokset eivät näkyneet kovinkaan hyvin, kuten kuvassa teslakäämin purkaus. Tällaisissa puitteissa ei näköjään voi tehdä oikeutta Teslalle. Yngve toki oli ihan asiantunteva ja huumorintajuinen esiintyjä, mikä pelasti paljon. Emma Goldmanin lisäksi toinen henkilöhahmo, johon tutustuin esitelmän muodossa oli Buckminster Fuller, keksijä ym, joka tuntui epäonnistuneen monessa asiassa aikanaan, mutta jonka keksinnöistä ainakin geodeesinen kupu/pallo on jäänyt elämään, kuin myös fulleriinit on saaneet nimensä hänen mukaansa. Muistan joskus tutkailleeni Dymaxion karttaakin. Fullerista esitelmöi professori Britt-Inger Johansson. Mainitsenpa vielä steampunk-tanssiaiset, jotka pidettiin lauantaina ja joihin en luonnollisestikaan osallistunut, kun ei ollut sopivaa asustetta. Ja vaikka tanssiaiset olivat enemmänkin viktoriaanisen ajan glorifiointia ja vähemmän punkia, niin ilmeisesti nekin olivat ihan paikallaan tällaisessa tilaisuudessa.

Tommy Persson, Johan Frick, Cory Doctorow, Socialist Simon

Steampunkfestivaaleilla tapahtui ja puhuttiin paljon, ihmiset olivat kerrassaan ihania, niin itse tapahtumassa kuin myös sen ulkopuolella. Bussimatkoilla tuli juteltua ruotsalaisen fandomin edustajien kanssa enemmänkin. Kylmäähän Gävlessa oli kuin pohjoisnavalla, mutta vaikka jäädyin ja kastuin vuoron perään (omaa tyhmyyttä kun jätin milloin takin, milloin sateenvarjon tai peräti molemmat hotellille), niin tunnelmaa se ei pilannut. Kokemisen arvoinen tapahtuma.

Ensi vuonna Swecon/ConFuse2015 on elokuussa jollain muulla teemalla ja paikkakuntana on Linköping. Ensimmäiseksi kunniavieraaksi ilmoitettiin Madeline Ashby. Odotettavissa on siis ainakin robotiikkaa ja humanoideja. Eiköhän sinne tule lähdettyä. ConFusen logo näyttää todella kiinnostavalta.