perjantai 30. joulukuuta 2016

Katsaus kirjavuoteeni 2016 + muihin genretapahtumiin

Tämä on ollut outo vuosi. Välillä olen lukenut paljon, välillä en juuri lainkaan. Lukuharrastuksen ulkopuoliset seikat ovat pahasti päässeet vaikuttamaan tilanteeseen. Luettua tuli kuitenkin kaiken kaikkiaan 92 teosta, mikä ylitti lukutavoitteeni 80 kirkkaasti.

Tilastoja lukemisestani: Sukupuoli ja kieli


Bloggasin vuonna 2016 kaikkiaan 79 teoksesta. Tämän vuoden tilastot kertovat, että lukemieni teosten kirjoittajista 62 oli miehiä ja 39 naisia. Selkeä epätasapaino, mikä syntyy helposti genrekirjallisuuden parissa, jos ei erityisesti kiinnitä huomiota kirjailijan sukupuoleen, tai valitse pääsääntöisesti tiettyjen alagenrejen/ikäryhmien kirjoja. Luen kirjat joko englanniksi tai suomeksi ja pikkuisen kallistui vaaka tänä vuonna englannin puolelle. Blogatut kirjat ovat samassa suhteessa. Osa bloggaamatta jääneistä tulee varmaankin esille tammikuun teksteissä.

Paperiset/sähköiset



Olen ostanut tänä vuonna yli 150 kirjaa ja enemmän suomenkielisiä ekirjoja kuin koskaan, sillä sähköisten genrekirjojen tarjonta on lisääntynyt. Tämä näkyy myös tilastoissa 8 %:n lukuna, mikä on toiseksi suurin ekirjahistoriani aikana (2013 suom. ekirjojen osuus oli 12 %). Suomenkielisten paperikirjojen osuus romahti alle puoleen viimevuotisesta, ja on muihinkin vuosiin nähden hieman alakanttiin. Englanninkieliset ekirjat ja paperikirjat palasivat 2016 normaalitasolle viime vuoden notkahduksen jälkeen. Uutena tilastoon nostin äänikirjat, joita olen kuunnellut englanninkielisenä useamman, joten ne näkyy yli 4 % osuutena.

Julkaisuvuosikymmenet


Olen lukenut tänä vuonna teoksia kahdeksalta vuosikymmeneltä sekä 1800-luvulta, josta en ole eritellyt vuosikymmeniä. Lukemiset painottuu, kuten yleensä, kuluvan vuosikymmenen teoksiin, varsinkin kun siihen lisää vuoden 2016 lukemat. Ja kuten näkyy, luen alkuperäiskielisiä enemmän (sis. siis myös suomen) kuin käännöskirjoja. Yleensä minulla ei jää lukemisissa neljän vuosikymmenen aukkoa jakaumaan, mutta varsinkin -30, -40 ja -50-lukujen kirjoja tulee luettua aina muita vähemmän.

Luettuja/kuukausi


2016 ei jäänyt lukemisen suhteen yhtään kuukautta nollille, mutta muutama yhden kirjan varaan. Tunnistan kuukausissa työelämästä johtuvat syyt ja niihin ei voi oikeastaan vaikuttaa. Touko- ja heinäkuussa tein korkeimmat lukemat ja myös tammikuu on ollut tällä vuosikymmenellä vahva lukukuukausi johtuen, että pidän lomaa tammikuussa ja lukemiselle on jäänyt aikaa. Keskimäärin vuonna 2016 luin 7,7 kirjaa kuussa.

Haasteet

Huokaus tässä kohtaa. Tein marraskuun alussa katsauksen haastetilanteeseen. Sain valmiiksi Hämärän jälkeen -haasteen ja Okklumeus-lukuhaasteen. Osallistuin ensimmäistä kertaa klassikkohaasteeseen ja vedin läpi 3 lukumaratonia (joista eka osittain vuoden 2015 puolella).
En saanut tänäkään vuonna loppuun Aakkoshaastetta, vaikka kaikki mahdollisuudet olivat. Kesken jäi myös I Spy Challenge. Olen päättänyt täyttää puuttuvat kohdat molemmista ilman mitään haastamisia enää tässä vaiheessa.

Vuoden Top 5 -kirjat:
Kunniamaininta J.K. Rowlingille, jolta luin vuoden aikana 11 teosta. Ne ovat kaikki ihan omalla Top-listallaan.

Kaiken kaikkiaan kiinnostava kirjavuosi. Olin iloinen, että Hugo-äänestyksen tärvellysyrityksestä huolimatta, tänä vuonna mukana äänestyksessä oli muutama todella erinomainen kirja, jotka nousivat Top 5 -listalleni asti.

Muut genretapahtumat

Kävin vuoden aikana erittäin vähän coneissa tai kirjailijatapaamisissa, eli vain ja ainoastaan Finnconissa Tampereella, mutta sen anti ja ulkomaiset kirjailijavieraat Catherynne M. Valente ja Jasper Fforde jäivät positiivisesti mieleen. Erityistä vuodessa 2016 on, että näin useita genreteosten pohjalta tehtyjä näytelmiä ja musikaaleja ja lopuksi kuvakooste niistä.

Wicked (Gregory Mcguire), Apollo Victoria, Lontoo
Teemestarin kirja (Emmi Itäranta), Teatteri Siperia, Tampere
The War Of The Worlds (H.G. Wells), Dominion Theatre, Lontoo
Doctor Faustus (Christopher Marlowe, Johann Wolfgang von Goethe), Duke of York's Theatre, Lontoo

Charlie and the Chocolate Factory (Roald Dahl), Theatre Royal Drury Lane, Lontoo

X (käsikirjoitus Alistair McDowall), Royal Court Theatre, Lontoo

A Midsummer Night's Dream (William Shakespeare), Shakespeare's Globe, Lontoo
A Midsummer Night's Dream (William Shakespeare), Shakespeare's Globe, Lontoo

Matilda the Musical (Roald Dahl), Cambridge Theatre, Lontoo

1984 (George Orwell), Playhouse Theatre, Lontoo
Harry Potter and the Cursed Child (käsikirjoitus Jack Thorne, JK Rowling, John Tiffany), Palace Theatre, Lontoo
Harry Potter and the Cursed Child (käsikirjoitus Jack Thorne, JK Rowling, John Tiffany), Palace Theatre, Lontoo

Liisa Ihmemaassa -baletti (Lewis Carroll), Helsingin ooppera-baletti

Harry Potter-painotteisena vuotena The Cursed Child -näytelmän lisäksi kävin kyynelehtimässä Tylypahkan linnan ääressä Warner Brosin studioilla Lontoossa ja juomassa kolpakon kermakaljaa.

Cheers!

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Kahdeksan vee

Viime vuonna jäi maagisen luvun (7) synttärit kakuttamatta, mutta tänä vuonna varmistin, ettei Taikakirjaimien 8-vuotissynttärit jää juhlimatta. Niin ne vuodet vierii. Jos minulta olisi joulukuussa 2008 kysytty uskonko kirjoittavani blogia vielä 8 vuoden kuluttua, olisin saattanut epäillä. Mutta niin siinä on käynyt, että blogista tuli tärkeimmän harrastukseni ulostuontikanava, ja nyt olen seestynyt ajatukseen, että mikäpä tässä on ilman paineita kirjoittaa jokunen sana niistä kirjoista, jotka lukulistoilleni eksyy. 

Tämä vuosi on ollut Potterversumin vuosi. Se on näkynyt blogissani, luettujen ja katseltujen arvioinnin muodossa. Niinpä perinteinen virtuaalikakkukin on Potter-maailmasta, tosin valmistaja on mumbailainen leipuri.

Kuva julkaistu omistajan luvalla
Ja mikäpä sen parempaa kakunkaan muodossa kuin kirjat. Olen aina halunnut palavasti lukea Tylypahkan taikakoulun oppikirjoja, ja varsinkin Hogwarts, a History, jonka Hermione tuntee kannesta kanteen, olisi huippua saada käsiin. Valitettavasti J.K. Rowling ei sellaista taida kirjoittaa. Mutta en valita, sillä kaikkea muuta Rowling on luomastaan maailmasta tarjonnut ja 8-vuotias blogi ja vähän vanhempi bloggaaja kiittää! Virtuaalikakkuna nämä kirjat voi suorastaan ahmia.

Kiitos edelleen kaikille, jotka jaksatte vierailla blogissani vuosien jälkeenkin, ja tervetuloa uudetkin, sillä homma jatkuu.
 

torstai 1. joulukuuta 2016

Roald Dahl: Matilda - kirja ja musikaali

Kuuntelin Roald Dahlin Matildan (1988) äänikirjana syyskuussa ja pääasiassa siksi, että kävin katsomassa tarinan elokuun alussa musikaalina Cambridge-teatterissa Lontoossa. Musikaali oli varsin onnistunut ja varsinkin Agatha Trunchbullin näyttelijä (mies) toi siihen mukaan Rocky Horror Picture Show -fiiliksiä. Vaan olisihan se pitänyt arvata, ettei hahmo kirjassa sellaisia mielikuvia välittänyt. Englanninkielisen äänikirjan luki varsin vivahteikkaasti näyttelijä Kate Winslet, mutta en ole täysin vakuuttunut, että hän oli paras mahdollinen hommaan.

Matilda on kuusivuotias tyttö, joka on varsin älykäs ja erittäin kiinnostunut kirjoista. Hänen perheensä vain ei osaa arvostaa häntä tai lukuharrastusta lainkaan. Sen sijaan lastentarhaopettaja Jennifer Honey huomaa Matildan erikoislahjakkuuden ja kannustaa häntä voimakkaasti. Miss Honeylla on kuitenkin omia ongelmia, suurimpana niistä tyrannimainen johtajatar Agatha Trunchbull, joka ei terrorisoi vain häntä, vaan myös koululaisia. Matilda kuitenkin päättää hyödyntää erikoislahjojaan ja tehdä lopun johtajattaren puuhista.

Periaatteessa pidän kovasti vahvoista tyttöhahmoista, jotka on vieläpä lukutoukkia, mutta jokin tässä tarinassa silti tökki. Matilda ei saa minulta osakseen samanlaista sympatiaa, kuin esim. Hermione Harry Pottereissa, vaikka hahmoissa onkin jonkin verran samaa, eri kuosissa vain. Matildan perhe on suorastaan karmaiseva, vaikka yritin löytää edes hieman heistä jotain positiivista. Lopussa varsinkin tuli ”ihanko totta?” -fiilikset. Miss Honey taas tuntui uhriutuvalta Matildan rinnalla menneisyyksineen.


Teatteriesitys hieman siloitti Matildan perhettä, tosin ei paljoa, mutta näyttelijät tekivät hahmoista jonkin verran inhimillisempiä. Joukko lapsinäyttelijöitä oli lavalla pirtsakoita ja lauloivat osuutensa erinomaisesti, kuten myös esitysillan Matilda, Emily-May Stephenson. Matildan roolia vetää useampi tyttö, sillä rooli on lapselle suuri. Oletan muiden olevan yhtä kelpoisia. Pidin näytelmän lavasteista. Koko lava-alue oli päällystetty värivaloilla elävöitetyillä aakkospalikoilla, joista löytyi helposti päähenkilön nimi. Valitettavasti en muista Trunchbullia näytelleen henkilön nimeä, mutta esitysiltana oli puikoissa understudy.


On vaikea määritellä mikä äänikirjan lukemisessa häiritsi. Winslet on erinomainen näyttelijä, mutta ehkä hän oli minun makuuni hieman liian korostava lukija. Äänikirjat on herkkä laji. Vaikuttaa siltä kohdallani, että lukija vaikuttaa paljon, jopa ehkä liikaa, lukukokemukseen. Joskus en pysty edes joitain lukijoita kuuntelemaan. En kuitenkaan usko, että Winslet ratkaisevasti vaikutti siihen miten koin Dahlin tarinan. Matilda ei yksinkertaisesti purrut minuun tarinallisesti. Tämä oli toinen kirjailijan teos, jonka olen lukenut. Ensimmäinen oli The Gremlins, jonka arvio löytyy täältä. Odotan seuraavalta Roald Dahlin kirjalta enemmän.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...