Finnconin Avajaisseremoniassa pääjärjestäjät Hanna Hakkarainen ja Jukka Halme (yllä) toivottivat tervetulleeksi niin yleisön kuin tämän vuoden kunniavieraatkin: J. Pekka Mäkelä, Peter Watts, Aliette de Bodard.
Kunniavieraista ainoastaan kotimainen oli minulle kirjallisesti tuntematon, mutta enköhän nyt päädy lukemaan jokusen hänenkin teoksistaan.
Koskapa osallistun Hugo-äänestykseen ja aihe kiinnostaa, niin luonnollisesti seuraava paneelivalintani oli Marianna Leikomaan vetämä Hugo Awards 2013. Tommy Persson, Jukka Halme ja Cheryl Morgan (yllä) pohtivat jälleen enimmäkseen romaanikategorian ehdokkaita, johon minun teki koko ajan mieli huutaa No award! Panelistit toivat hyviä ja huonoja puolia esille kirjoista, mutta loppujen lopuksi jäi tunne, että ehdokkaana on meh-kirjoja (no award!). Erimielisyyksiäkin löytyi, varsinkin kun käsiteltiin novellikategorian kolmea teosta, de Bodardin Immersionia, Johnsonin Mantis Wivesia ja Liun Mono no awarea. Mantis wivesia ei pidetty mm. varsinaisesti kertomuksena lainkaan ja Liuta moitittiin ylisentimentaaliseksi, vaikka toisaalta Persson taisi pitää Liuta parhaimpana näistä kolmesta. Pakko oli nyökytellä, sillä olin monista asioista samaa mieltä, vaikka itse aion äänestää Immersionia ykköseksi. Ja sitten… aika loppui. Pitkänovelleista ehdittiin mainita, että Pat Cadiganin Girl-Thing on erinomainen ja loput kategoriat jäivät kokonaan käsittelemättä. Ensi vuodelle kaksi tuntia Hugo-paneelia!
Valtaistuinpeli oli ohjelmanumero, jonka halusin ehdottomasti nähdä. Sini Neuvonen haastatteli kustannusyhtiö Kirjavan toimitusjohtajaa, kääntäjä Satu Hlinovskya (yllä). Olen Tulen ja jään laulu -sivustolle tehnyt jo lyhyen yhteenvedon Kirjavan tulevista teoksista ja tulevaisuuden suunnitelmista ja harkinnoista. Näiden lisäksi oli mukava kuulla Satun ajatuksia Game of Thrones -tv-sarjasta, vierailusta kuvauspaikoilla ja suosikkihahmoistaan sekä lukemistaan kirjoista. Jos oikein muistan yksi hänen mainitsemistaan oli Juliet Marillierin The Sevenwaters -trilogia ja Barry Hughartin nimikin tuli esille. Mielenkiintoinen haastattelu ja Kirjavalta on lähitulevaisuudessa tulossa usea kiinnostava käännös ulos, jotka varmasti löytävät jälleen lukijakuntansa.
Hannu Blommila haastatteli seuraavaksi kunniavieras Peter Wattsia, joka onkin varsin ilmeikäs ja karismaattinen esiintyjä. Haastattelusta jäi päällimmäisenä mieleen Sokeanäkö-kirjassa esiintyvän vampyyrin suomalainen nimivalinta Jukka Halmeen etunimen mukaan. Nimi tuntui hyvältä ja oikealta. Tosin kirjailija ei ollut tavannut Jukkaa vielä silloin, ja kun tapasi niin totesi, ettei Jukka Halme muistuttanut hänen Jukka Sarastia ollenkaan.
Voi Jeesus Kristus! oli Petri Hiltusen bravuurinumero, joka keräsi kiitettävästi yleisöä ja Hiltunen veti ohjelman suvereenisti läpi. Puhe oli siis uskonnosta ja käsittelyyn pääsivät mm. helvetti ja enkelit hienosti valitulla oheiskuva- ja videomateriaalilla.
Ekirja-keskustelu veti yleisöä ja Kimmo Lehtosen johdolla Jussi Alhroth, Markku Soikkeli, Kaj Sotala ja Iida Simes pitivät puheenvuoronsa aiheesta tai sen vierestä, sillä sisältökuvauksesta poikettiin hieman. Keskustelu ei kunnolla lähtenyt käytiin ja olo jäi hieman pettyneeksi, sillä olisin ollut kiinnostunut oikeasti kuulemaan tekijänoikeuksista ja Suomen ekirjajulkaisupolitiikasta. Puheissa tuli esille omakustannekirjallisuus, josta keskustelua käytiin Taikakirjaimissakin maaliskuussa ja Hugh Howeyn Siilo-sarja sai ansaitsemaansa mainostusta.
Perjantai-illan päätti Aliette de Bodardin kunniavierashaastattelu ja aluksi hieman ujohkon oloinen kirjailija rentoutui kertomaan miten päätyi kirjoittamaan englanniksi eikä ranskaksi, vaikka hän on ranskalainen. Ilmeisesti spefi ei ole erityisen pinnalla Ranskassa ja kirjailijan on luonnollisempaa ja helpompaa saada juttunsa läpi kotimaansa ulkopuolella. Kyllähän hänet on kuulemma kotimaassaankin tunnustettu ihan kirjailijaksi, varsinkin nyt kun on palkintoehdokkuuksiakin tipahdellut. De Bodard kertoi myös luomastaan fantasiamaailmasta Obsidian and Blood -sarjaan sekä tietysti myös Xuya-maailmasta, mihin vasta käännetyn Perhonen ja jaguaari -kokoelman novellit sijoittuvat. Haastattelun päätteeksi sain kirjailijan nimikirjoituksen. On aina mukavaa, kun kirjailija nimensä lisäksi kirjoittaa kirjaan myös pienen tervehdyksen.
Perjantai oli hieno Finncon-päivä ja tapasin iloisena yllätyksenä muutamia bloggaaja/nettituttujakin. Mutta koskapa istuin kohtuullisen tiiviisti ohjelmissa, jäi muu con-ilmapiiri vähemmälle aistimiselle. Niinpä päätin, että seuraavana päivänä kiertelisin myös ympäriinsä ja katselisin myyntipöytien antiakin. Päätin kuitenkin myös etten raahaa yhtään paperista kirjaa enää kotiini.
Tuntuu, että ollaan käyty ihan eri paikoissa, muutamaa lukuun ottamatta. Mutta coneissa on niin paljon ohjelmaa, että pakko rajata.
VastaaPoistaSepä se, monesti olisi halunnut olla yhtä aikaa kahdessa paikkaa, jos se vain olisi ollut mahdollista. Minulla on ehkä tapana poimia pääasiassa asiapitoisia ja puhuttavia ohjelmia, vähemmän esim. fani- ja hupailutapahtumia. Hiltusen ohjelmissa onneksi yhdistyy molemmat puolet loistavasti.
PoistaLieneekö tästä vastauksesta enää mitään hyötyä, mutta vinkattu kirja oli Kim Newmanin erinomaisen vampyyrisarjan avausosa "Anno Dracula". t. Matti K.
VastaaPoistaKiitos, kiinnostavan kirjan mainitseminen on aina hyödyllistä.
Poista