Alen McCormick on komea amerikkalaisen sankarin perikuva, perheellinen mies, joka on edennyt urallaan nopeasti ja on nyt NASA:n astronauttina ensimmäinen ihminen astumassa Jupiterin Europa-kuun pinnalle Amerikan lippua pystyttämään. Avaruustutkimusalukseen tulee yllättäen vika ja se räjähtää. Tämä ei kuitenkaan ole Alenin loppu, vaan mahdollisuus päästä tutkimaan elämän tarkoitusta.
Ilmeisesti Mary Louise Quijanolla on jonkin sortin mediakäsikirjoituksiin liittyvää työhistoriaa taustallaan, sillä tämä vuonna 2004 julkaistu kirja yrittää olla kovin elokuvallinen tyyliltään ja rakenteeltaan ja onnistuukin siinä. Ainakin se on saanut runsaasti vaikutteita esim. Apollo 13 ja Astronautin vaimo ym. elokuvista. Melkein voisi sanoa, että kirjassa olevista kohtauksista monet muistuttavat kovin olemassa olevien elokuvien kohtauksia. Niissä päästään katsomaan menneessä tehtyjä virheitä; ei käyty lapsen urheilukilpailuissa/ näytelmissä/synttäreillä kun oli kiire luoda uraa, vaimo on uhrannut oman uransa miehen uran eteen, eikä mies ole huomannut, ettei se ollutkaan hyvä ratkaisu naisen mielestä ja seurauksena on konflikteja. Kirja on kooste sellaisista kliseistä, jotka saavat minut jo useaan kertaan niihin törmänneenä voimaan pahoin.
Once Upon Europassa on kuitenkin loppu, joka kohoaa hieman kokonaisuutta korkeammalle. Sekään ei mikään omaperäisyyden huippu ole, mutta joka tapauksessa parempi loppu kuin mitä kirjalle olisi saattanut odottaa. Edes lopunkaan vuoksi minun on vaikea suositella kirjaa kenellekään, vaikka eihän siinä ole kuin reilut 200 sivua, joten kovin kauaa sen kanssa ei tarvitse aikaansa tuhlata.
Aakkoshaasteen Q-kirja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat iloinen yllätys!