George R.R. Martin: Tuf Voyaging

George R.R. Martinin tuotannon uusintalukukierros jatkuu. Tuf Voyaging julkaistiin vuonna 1986. Se on kokoelma novelleja, joissa pääosassa esiintyy ekoinsinööri Haviland Tuf. Martin kirjoittaa A RRetrospective -kokoelmansa A Taste of Tuf -osiossa, että hänen kaikista päähahmoistaan Tuf muistuttaa vähiten häntä itseään. Sen sijaan Haviland Tufista voi löytää ripauksen Jack Vancen Magnus Ridolphia, Doylen Sherlock Holmesia, Poul Andersonin Nicholas van Rijniä, Christien Hercule Poirotia sekä paljon Alfred Hitchcockia. Kuten Martinin Fevre Dreamin (arvostelu) Abner March ja Tulen ja jään laulu -sarjan Tyrion Lannister, ei Haviland Tufkaan ole mairitteleva ulkoiselta olemukseltaan. Hän on kalju, huomattavan pitkä, ylipainoinen, kalpea, taikinamainen jne. Hänen valovoimaisuutensa perustuu hahmon omalaatuiseen luonteeseen ja älyyn, sekä viehtymykseensä kissoihin.

Seuraavat lyhyet kuvaukset sisältävät luonnehdinnan kustakin novellista, mutta eivät paljasta niiden pääjuonenkäänteitä.

Prologi

Prologi kertoo Hro B’rana –planeetalta löydettyjen nauhojen kautta The Ark –aluksen kohtalosta planeetan vitsauksia ja vihamielisiä asukkaita vastaan käydyn taistelun jälkivaiheissa.

The Plague Star (1985)

Kaj Nevis, Jefri Lion, Celise Waan ja Annitas sekä Rica Dawnstar palkkaavat hieman epäonnistuneen kauppamiehen, Haviland Tufin kuljettamaan heidät pitkään käytöstä pois olleelle muinaisen Imperiumin liiton ekoteknologiselle siemenalukselle. Tufin oma alus, Cornucopia of Excellent Goods at Low Prices (Erinomaisten tavaroiden runsaudensarvi alehinnoin) vaurioituu siemenalukselle saapuessa ja ahneuden riivaamat matkakumppanukset ajautuvat toisistaan erilleen. Vitsauksien muutenkin vaivaamalla aluksella vapautuu liikkeelle myös mitä vaarallisimpia muinaisia hirviöitä. Tuf joutuu käyttämään kekseliäisyyttään selvitäkseen hengissä paitsi uhkaavilta otuksilta, myös ihmisiltä.

Loaves and Fishes (1985)

Haviland Tuf aloittelee ekoinsinöörin rooliaan Arkissaan, joka kaipaa hieman korjaamista. Tuf pyytää korjausapua S’uthlamin maailmasta, jonka porttimestari Tolly Mune puolestaan pyytää Tufilta apua kansansa ruokaongelmaan. Maailmassa vallitsee nimittäin uskonto, joka estää syntyvyyden säännöstelyn ja niinpä ruokittavia suita on enemmän kuin heille pystytään järjestämään ruokatuotantoa. Tufin huikean suuri alus ja sen nykyisten ja menneiden maailmojen kattava geenivarasto houkuttaa s’uthlamilaisia niin paljon, että he ovat valmiit käyttämään kyseenalaisiakin keinoja saadakseen sen haltuunsa Tufilta.

Guardians (1981)

Tuf saapuu Namoriin, jossa merihirviöt ovat valtaamassa maailman meriä. Lisäksi ne ovat muuntuneet ja nousseet maalle ja ilmaankin tuhoamaan ihmisiä. Tufia pyydetään apuun hoitamaan ongelmaa ennen kuin kaikki ihmiset ovat kuolleita tai joutuneet pakenemaan. Tuf on aina valmis auttamaan, hyväsydäminen kun on, mutta maksua vastaan tietenkin ja omalla tyylillään, joka ei aina miellytä avun saajaa.

Second Helpings (1985)

Tuf palaa S’uthlamiin lyhentääkseen edellisellä käynnillä jäänyttä velkaansa. Hän saa huomata, että hänen aiemmat ekologiset apukonstinsa ovat kyllä toimineet, mutta koskapa maailmaa ei sen vuoksi enää uhannut katastrofi, sen asukkaat ovat lisääntyneet entistä enemmän ja itse asiassa pahentaneet ongelmaa. Tuf auttaa heitä jälleen, mutta aiheuttaa myös kohua sanelemalla sääntöjä, jotka s’uthlamilaisten pitää joko hyväksyä tai hylätä.

A Beast for Norn (1976/1985)

Alkuperäinen A Beast for Norn julkaistiin vuonna 1976. Tuf Voyaging -kokoelmaa varten Martin kuitenkin ajanmukaisti tarinaa muihin novelleihin paremmin soveltuvaksi ja laajensi sitä.

Lyronican 12 suvulla on perinteenä taistella areenalla sukuaan edustavilla hirviöillä. Nornin suku on pahnan pohjimmaisena, sillä heidän elinalueellaan esiintyvä hirviö ei tahdo pärjätä muiden alueiden olennoille, eivätkä he näin olleen voita rahaakaan. Niinpä Nornin edustaja pyytää Tufilta hänen geenivarastostaan sopivaa hirviötä, jotta valta-asetelmat taisteluareenalla muuttuisivat. Tuf päättää auttaa, jälleen omalla tyylillään.

Call Him Moses (1978)
Tuf päätyy auttamaan Charity-planeetan alkuperäisiä asukkaita, jotka ovat joutuneet uskonnollisen johtajan Mosesin uhreiksi. Valtaansa osoittaakseen Moses on pistänyt asukkaat kärsimään vitsauksia. Tuf asettuu jumalan rooliin, jotta Mosesista päästäisiin eroon.

Manna from Heaven (1985)

Tuf palaa jälleen S’uthlamiin maksaakseen lopun velkansa pois. S’uthlam on ajautunut naapurimaailmoiden alianssin kanssa sotatilaan, eikä liikakansoitus ja ruokaongelmakaan ole hallussa. Kansalaiset eivät luovu uskostaan ja oikeudestaan luoda elämää. Tuf tarjoaa ravintopulaan uudeksi ratkaisuksi ”mannaa taivaasta”, jotta ylikansoitetun maailman ei tarvitse pyrkiä laajentumaan, eikä sotaa syntyisi. Tällä kertaa Tuf joutuu kuitenkin itse uhkailemaan eri osapuolia, ja asettaa Tolly Munen vaikeaan päätöksen teon asemaan.

Haviland Tuf on yksi Martinin vankkumattomasti omalaatuisimmista hahmoista, joka samalla kiehtoo että ärsyttää. Täysin huumorintajuttoman, hyvin älykkään mutta sosiaalisesti rajoittuneen hahmon olisi vaikea uskoa olevan suosittu, mutta niin vain kirjailija on onnistunut tekemään hänestä sellaisen. Ainakin minulle. Tuf Voyaging on läpileikkaus Tufiin vuosikymmenien aikana ja tarinoissa on selkeästi näkyvissä hahmon kehitys. Ensimmäisessä novellissa puhutaan ennusmaiseen tyyliin vallasta ja sen turmelevasta vaikutuksesta ja viimeisissä novelleissa päästään katsomaan mitä tapahtuu, kun valtaa käytetään. Martin ei anna kuitenkaan valmiiksi pureskeltua tekstiä. Hän saa epäilemään päähenkilöään, mutta lukija voi itse päättää mitä ja mihin uskoo ja mitä ratkaisuja olisi itse valmis tekemään esillä olevissa tilanteissa. Martinin tuotannon erityispiirteitä on hänen taitonsa lopettaa tarinat vaikuttavasti ja mieleenpainuvasti, usein jopa koskettavastikin.

Kokoelman kantavana kaarena toimii S’uthlamin maailma. Sen poliittista ja uskonnollista tilannetta väestömäärään nähden pohditaan yhtä lailla kuin ekologisia ratkaisuja selitetään ja onkin mielenkiintoista, että maailman nimi on toisinpäin luettuna Malthus. Martin on tunnettu enemmän tai vähemmän selkeistä viittauksistaan ihmisiin (usein hatunnostoja hänen suosikeilleen) ja asioihin, eikä Tuf-novellit ole poikkeus. Niistä löytyy viittauksia edellä mainitun Malthusin lisäksi mm. sarjakuviin ja kuten joidenkin novellien nimistäkin näkee, raamattuun.

Kokoelman novelleista ainoastaan ensimmäinen The Plague Star on epätasapainoinen. Tarinan hahmot ovat hieman karikatyyrisiä, etenkin tutkija Waan, jota pidän oikeastaan jopa epäonnistuneena. Alussa Tufin ilmeettömyys, huumorittomuus ja erikoiset piirteet ovat hauskoja, mutta kokoelman loppua kohden ne ryhtyvät myös ärsyttämään. Tarkoituksella. Martin onnistuu saamaan lukijan miettimään mitä tapahtuu kun yksi ihminen saa valtaa päättää monien elämästä ja kuolemasta. Muutamien tarinoiden välillä esiintyy jonkin verran toistoa, sillä ne on kirjoitettu eri aikoina ja osa on julkaistu jo ennen kokoelmaa. Martin ei ole lähtenyt muokkaamaan yksittäisiä päällekkäisyyksiä pois novelleista ja ainakaan minua ei ne eivät sinänsä haitanneet, vaikka pomppasivatkin esille. En tiedä millaisia tarinoita Haviland Tufin seikkailuista vielä voisi kirjoittaa, mutta A RRetrospectivessä Martin kertoo hänellä olleen vielä useita ideoita ja suunnitelmissa oli toinenkin Tuf-kirja. Kuvioihin tuli Hollywood ja heikosti myyvä kirjailija sai sieltä tulonlähteen, jota tarvitsi selvitäkseen taloustilanteestaan. Ehkä jonain päivänä, kun A Song of Ice and Fire -sarja on saatu päätökseen, hän kirjoittaa vielä Tufistakin, ehkä ei. Minä tervehdin ilolla milloin tahansa uusia Tuf-novelleja, jopa sellaisia jotka kertovat tämän erikoisen hahmon menneisyydestä.