Nancy Kress: After the Fall, Before the Fall, During the Fall

Nancy Kressin After the Fall, Before the Fall, During the Fall on tämän vuoden Hugo-ehdokkaana pienoisromaani-kategoriassa, mikä ei ole yllätys. Kirjailija on 90-luvun alusta saakka ollut ehdolla melkoisen monta kertaa ja kirjoitustensa pituudesta riippumatta. Jokunen voittokin on suotu.

After the Fall, Before the Fall, During the Fallissa tarina ajoittuu kolmeen eri vuoteen, jotka otsikko sitoo tiettyyn tapahtumaan. Vuonna 2035 ihmiskunnan rippeet, alle 30 ihmistä, on lukittuna suojarakennukseen Tesslieksi kutsuttujen olentojen toimesta. Kukaan ei tunnu tietävän keitä nämä Tessliet ovat, mutta jotain tekemistä heillä on joka tapauksessa Maata kohdanneen tuhon kanssa. Selviytyjien ainoa portti ulkomaailmaan on portaali, jonka kautta he hyppäävät ajassa taaksepäin, tehtävänään napata mukaansa menneisyydestä pieniä lapsia turvaamaan tulevaisuutta. Matemaatikko Julie Kahn työskentelee vuonna 2013 FBI:lle selvittääkseen selittämättömät lasten kidnappaukset. Vuonna 2014 Julie ja yksi selviytyjien kuudesta jälkikasvusta, 15-vuotias Pete kohtaavat.

After the Fall, Before the Fall, During the Fall tuntuu yllättävän tutulta. Ekokatastrofit ovat suosittua kamaa science fictionissa, ja tässä tapauksessa muistui mieleen muun muassa John Christopherin Nälkäkuoleman (arvostelu) tuhoutuvat kasvilajit. Vaan Kress kylläkin kasvituhojen lisäksi pamauttaa ihan kunnolla katastrofileffojen tyyliin maanjäristyksiä ja hyökyaaltoja, ettei vaan jää epäselväksi tuhon vakavuus.

Kolmessa eri ajassa tapahtuva kerrontatyyli onnistuu luomaan tarinaan jännitettä ja pitkälti sen vuoksi se on mielenkiintoista luettavaa. Alussa Shell-rakennelmaan suljetut hahmot kiinnostavat ja suljetun yhteisön kuvauksessa on potentiaalia. Hahmot ovat inhimillisen uskottavia, mutta eivät juurikaan pidettäviä ja loppua kohti menettävät hieman uskottavuuttaan. Rakenne ja hahmot ovat tarinassa kutakuinkin siis ok, mutta juoni on niin köykäinen, että ihan harmittaa. Kress on jättänyt yhden olennaisen osa-alueen selittämättä ihan tarkoituksella, mutta minulle se lukijana ei toiminut, eikä linkittynyt tarpeeksi uskottavasti ja tukevasti kirjailijan loppuratkaisuun. Toki mielikuvitus täyttää aukkoja, mutta mielikuvituksen ei pitäisi joutua korjaamaan tarinan puutteita. Kaikenlisäksi kirjailija intoutuu lähes saarnaamaan ihmisten syyllisyydestä tavalla, mikä tökkää ainakin minua silmään. Vähempi painotus olisi riittänyt.

En ole tutustunut paljoa Kressin tuotantoon, mutta aiemmin lukemani teokset ovat kyllä olleet tätä parempia. After the Fall, Before the Fall, During the Fall ei ole huono tarina, kyllä se viihdyttää, mutta mielestäni se ei ole riittävän hyvä ansaitsemaan Hugo-voittoa.