Lady Trent on tunnettu lohikäärmeitä tutkiva luonnontieteilijä, jonka elämä on ollut täynnä tapahtumia ja seikkailuja. Viktoriaanisella ajalla elävän nuoren naisen tie tutkimusmatkoille ja tiedejulkaisujen kirjoittajaksi ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys. Lady Isabella kertoo miten kaikki alkaa lukuintoisesta tytöstä, joka päättää äitinsä kauhistukseksi nylkeä ja tutkia kuolleen kyyhkyn nähdäkseen mitä se pitää sisällään. Aikakauden naisille asettamat odotukset hillitsevät tyttöstä, mutta ei karsi hänen palavaa intoaan lohikäärmeisiin. Päättäväisyytensä ja ymmärtäväisen aviomiehen avustuksella, maineensa menetyksen uhallakin, hän viimein pääsee nuorena naisena mukaan ensimmäiselle tutkimusmatkalle tutustumaan vapaana eläviin lohikäärmeisiin Vystranan kaukaisella vuoristoalueella. Saavutukset ovat erinomaiset, mutta menetyksiltäkään ei voi välttyä.
A Natural History of Dragons on selkeästi sarjan ensimmäinen kirja. Se on itsellinen muistelma nyt jo ikääntyneen Lady Trentin lapsuudesta ja ensimmäisestä seikkailusta, mutta päähenkilö vihjailee myöhempiinkin tapahtumiin, joten lisää tarinoita on ilmeisesti tulossa ja kirja päättyykin odottaviin tunnelmiin. Brennan on kehitellyt mielenkiintoisen päähenkilön, joka ajoittain tuntuu aidolta, naispuoleiselta Darwinilta tai Durrellilta. Modernimmassa ajassa olevan kertoja-Isabellan voi hyvinkin mieltää elämää nähneeksi ja sukupuolirooleihin välinpitämättömästi suhtautuvaksi, tieteen kaikkivoipaisuuteen vannovaksi matriarkaksi. Hän suhtautuu asioihin järkevästi ja loogisesti, mutta vaikka hän pinnallisesti ei osoita suuria tuntemuksia, se ei tarkoita, etteikö niitä olisi. Toisaalta viktoriaanisen ajan nuori-Isabella tuntuu hieman liian voimakkaalta ja hänen ympäristönsä sallivammalta, kuin mitä odottaisin. Tarinaa olisi ollut kuitenkin vaikea kertoa rajoittavammalla ympäristöllä ja olen tyytyväinen, että muta oikeasti roiskui ja vesi kasteli arvon tutkijamme.
A Natural History of Dragons on kevyttä lukemista, eikä tarinan vauhti ja juonen mutkikkuus kamalasti huimaa, seikkailun loppukin on hieman hätiköity. Brennanin kirjallisessa tyylissä on jotain tuttua, en vain saa kohdistettua sitä kehenkään yksittäiseen kirjailijaan. Vaikka Lady Trentin ensimmäiset seikkailut eivät saa minua innosta hihkumaan, eikä kirjailija saanut tällä kertaa lukijaansa tuntemaan samanlaisia intohimoja lohikäärmeisiin kuin päähahmonsa, niin ajattelin kyllä hankkia seuraavankin kirjan, jos sellainen, kuten oletan, ilmestyy joskus. Brennan nimittäin osoittaa rohkeutta tehdä mielenkiintoisia ratkaisuja tarinassa. Ehkä lohikäärmeetkin saavat jatkossa hieman enemmän hohtoa osakseen, olkoonkin tarkastelutyyli tieteellinen. Marie Brennan on kirjoittanut jo useita muitakin kirjoja, ja niistä varsinkin viimeisen Tudor-hallitsijan aikaan sijoittuva The Onyx Court -sarja vaikuttaa kiinnostavalta. Ehkä siihen pitää jossain vaiheessa tutustua.
PS: Aiheeseen sopien - 6.2. Googlen innoittamana: hyvää Mary Leakeyn päivää.
Blogissani on sinulle haaste :)
VastaaPoistahttp://lukunurkkaus11.blogspot.fi/
Kiitos.
Poista