Tähtivaeltaja-ehdokkaat 2011 valittu

Helsingin Science Fiction Seura ry:n jakaman vuosittaisen Tähtivaeltaja-palkinnon ehdokaslista julkistettiin eilen ja näyttää perusteluineen tältä:

• Margaret Atwood: Herran tarhurit (Otava) – "Raamatullisiin mittakaavoihin yltävä tuhonkuvaus, jossa saarnataan ihmiskunnan loputonta ahneutta ja moraalittomuutta vastaan."
• Pat Cadigan: Mielenpeli (Avain) – "Identiteetin ytimiin porautuvassa kiehtovassa kirjassa minuus ja persoonallisuus kirjoitetaan uuteen uskoon." (arvostelu, suomennoksen arvostelu)
• Philip K. Dick: Tohtori Veriraha (Like) – "Pienet ihmiset etsivät paikkaansa lähes lämminhenkisesti kuvatussa ydinsodan jälkeisessä maailmassa."
• Hal Duncan: Muste (Like) – "Metaforinen romaani syöksyy vimmaisella voimalla myyttien ja todellisuuksien henkeäsalpaavaan verkostoon."
• Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (Tammi) – "Yhteiskunnan ulkopuolelle pudonnut päähenkilö todistaa luokkajaon kasvua ja luonnon tuhoutumista kouraisevassa lähitulevaisuusvisiossa."

Laitoin kirjan perään jälleen linkit omiin arvosteluihini kirjoista ja kuten näette, niin vain Cadigan on näistä päässyt lukulistalleni. Atwoodilta luin vuoden alkupuolelta kyllä Orjattaresin (arvostelu) ja pidin siitä kohtalaisen paljon, mutta Herran tarhureihin en ole vielä koskenut, kun ei ole Oryx ja Crakekaan luettuna. Dickiltä luin viime kuussa Hämärän vartijan (arvostelu), eikä kirjailijan tyyli oikein iskenyt. Tohtori Verirahan voisi ottaa silti lukulistalle ennen kesää. Harkitsen Atwoodiakin. Duncanin kanssa olen suosiolla luovuttanut siksi, kunnes olen vastaanottavaisemmalla fiiliksellä hänen tekstiensä suhteen, milloin se sitten lieneekin. Verrosta olen viimeksi lukenut 90-luvulla.

Näistä arvon raati valitsee sitten tuplavoiton Hal Duncanille, jos noista perustelutekstien sävystä voi jotain päätellä - tai sitten ei. Cadiganilla ei taida olla mahdollisuuksia, sillä käännöksenä Mielenpeli ei tuntunut minusta ainakaan ihan samalta kuin alkuperäisenä. Sellaiset käännetyt sf:ksi luokitellut teokset kuin esim. Suzanne Collinsin Nälkäpeli (2 jälkimmäistä osaa trilogiasta, nuorille suunnattu, arvostelut), Dmitri Gluhovskin Metro 2033 (arvostelu), Justin Croninin Ensimmäinen siirtokunta ja Ursula Le Guinin Rocannonin maailma (arvostelu) eivät ehdokaslistalle tänä vuonna yltäneet, mutta ovat ihan viihdyttävää luettavaa silti.