Kuten viime vuonnakin, käyn kaikki vuoden 2011 novellipituiset Hugo-palkintoehdokkaat läpi yhtä aikaa kategorioittain. Novelli-kategoriassa (short story) on tänä vuonna vain neljä ehdokasta, sillä muut eivät saaneet tarvittavaa määrää ääniä päästäkseen ehdolle.
Carrie Vaughn: Amaryllis Ihmiskunta on ajautunut tilanteeseen, jossa ruuanhankintaa ja syntyvyyttä säännöstellään viranomaisten toimesta. Tarina kertoo Amaryllis-laivan kapteenista Mariesta, joka ei ole koskaan tuntenut alkuperäistä perhettään ja on sisäisesti rikkonainen. Hänen nykyinen perheensä on laivan miehistö, joka saa kalastaa heille määrätyn kiintiön verran kalaa. Miehistön elämää haittaa änkyrä saaliinpunnitsija, joka piinaa Marieta tämän äidin menneisyydessä tekemän teon vuoksi. Amaryllis on kaunis eheytymistarina ja vaikka näin lyhyessä kertomuksessa ei paljoa maailmaa rakennellakaan, niin Vaughn ehtii hyvin luoda kuvan olosuhteista. Elämä tuntuu asettuneen pääosin tasapainoon merenrannalla asuvassa yhteisössä. Taustalla olevaan jonkinlaiseen katastrofiin viitataan vain lyhyesti, mutta kerronnasta käy selvästi ilmi, että kyse on postapokalyptisesta maailmasta. Carrie Vaughn on ensimmäistä kertaa Hugo-ehdokkaana. Amarylliksen voi lukea ilmaiseksi Lightspeed Magazinen sivulta.
Kowal hyödyntää novellissaan sukupolvialuksen käsitettä. Avaruusarkissa yhdelle suvulle kuuluva, suvun koko historian tallentanut tekoäly vahingoittuu ja sen kaitsija Rava ryhtyy korjaamaan sitä. Korjaus johtaa hänet salaisuuden jäljille, jonka selviäminen puolestaan johtaa suurempien kysymysten äärelle ja vaikean päätöksen eteen. Tarina pohjautuu For Want of a Nail -sananlaskuun: For want of a nail the shoe was lost, For want of a shoe the horse was lost, For want of a horse the rider was lost... jne. Kowal luo tarinaan koskettavuutta rinnastamalla vaurioituneen tekoälyn dementiaa kärsivään vanhukseen. Silti tarina jää hieman pinnalliseksi ja etäiseksi, varsinkin kun sen lukee heti Vaughnin Amarylliksen jälkeen (ehkä ei olisi pitänyt). Muuten novelli on varsin kelpoinen ja rakenteeltaan onnistunut. Kowal on ollut Hugo-ehdokkaana kerran aiemminkin. For Want of a Nailin voi lukea ilmaiseksi kirjailijan kotisivulta.
Ponies on kolmen pdf-sivun pituisena lyhyin tämän vuoden novelliehdokkaista. Ponies kertoo tytöstä ja yksisarvisesta, jotka haluavat kuulua TheOtherGirlsien joukkoon ja olla kavereita TopGirlin, EveryoneLikesHerGirlin, SecondGirlin ja muiden heidän kaltaistensa kanssa. Hintana on, että yksisarvinen luopuu kahdesta ominaisuudestaan. Luopuminen tapahtuu cutting-out partyissa ja sinne Barbara on nyt saanut kutsun. Kaikkien TheOtherGirlsien ponit ovat käyneet läpi saman seremonian. Ponies on lähinnä kauhutarina, mutta se on erinomainen sellainen. Koko kertomus on kuvainnollinen ja vaikka sen hahmoina ovatkin lapset ja se kuvaa kirpaisevasti ja julmasti lasten maailmaa surullisimmillaan, se osuu tarkasti myös aikuisten maailmaan. Ponies on voimakas novelli ja sen voi lukea Tor.comin sivulta ilmaiseksi. Kij Johnson on Hugo-ehdokkaana kolmatta kertaa.
The Things tuntuu varmasti tutulta tarinalta, jos on sattunut näkemään John Carpenterin kasarikauhuklassikon The Thing –leffan tai on lukenut John W. Campbellin Who goes there? –pienoisnovellin. Wattsin kertomus on näet sama tarina, mutta alienin näkökulmasta. Eli ihan sama tarina se ei sittenkään ole, sillä alienillä on toisenlainen ajatusmaailma. Ihmisen tunkeilijana pitämä muodonmuuttaja on uhkaava ihmisen näkökulmasta. Watts on saanut kuitenkin vangittua hyvin sen toisen mielipiteen, jonka mukaan ihminen on outo olio ja reaktiotkin ovat oudot. Watts tekee perinteisestä uhkaajasta sympaattisemman, mutta ei onnistu tarinallaan kuitenkaan täysin vakuuttamaan minua. Paikoin alienin ajatukset menevät jaaritteluksi. Kaikenlisäksi minä olen ihminen (yllätys, yllätys) ja Carpenterin leffa on jättänyt niin voimakkaan mielikuvan uhkasta, että tarvitaan huomattavasti voimakkaampi kirjoittaja ja tarina, että tuo kuva heilahtaisi mihinkään. Viime vuonna Watts voitti pitkien novellien Hugon ja tuntuu olevan hienoinen ennakkosuosikki tässäkin kategoriassa. The Thingsin voi lukea ilmaiseksi Clarkesworld Magazinen sivulta.
***
Minulle ykköseksi näistä tarinoista nousi lyhyt ja ytimekäs Ponies. Kij Johnsonin viime vuotinen ehdokas Spar jäi listallani sinne pohjimmaisten joukkoon, mutta tämän vuotinen kirjoitus on positiivinen yllätys. Ponies poimi jo jaetun Nebula-voiton, joten ehkä nyt myös Hugon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat iloinen yllätys!