J.K. Rowling: Fantastic Beasts and Where to Find Them

J.K. Rowlingin Fantastic Beasts and Where to Find Them julkaistiin hyväntekeväisyyskirjana vuonna 2001 kuvitteellisen kirjailijan Newt Scamanderin nimissä. Kirjanen ilmestyi suomeksi samana vuonna Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -nimellä. Teos on Harry Potterin koulukirja ja sen lisäksi, että siinä esitellään Rowlingin mielikuvituksen kehittämiä ja jo myyttisistä tarinoista koostuvia olentoja, on sivuille lisätty iloa tuottamaan Potter-sarjan pääkolmikon käsinkirjoitettuja kommentteja. Aloitin ekirjaversion, mutta siinä ei kommenttimerkintöjä ollut, joten noudin pikaisesti kirjahyllystä kovakantisen. Ei tämä teos tunnu samalta ilman hullunkurisia raapustuksia. Olen siis lukenut kirjan useita kertoja aiemminkin, myös suomeksi ja tämä oli osa Rowlingin kirjojen uudelleenlukutempausta sekä halusin palauttaa sisällön mieleen ennen samannimisen elokuvan ilmestymistä.

Fantastic Beasts kytkeytyy erinomaisesti Harry Potter -sarjaan ja täydentää sen maailmaa. Albus Dumbledore on kirjoittanut informatiivisen, mutta myös hauskan esipuheen magizoologi Scamanderin tietokirjalle. Kirjan tiedot perustuu Scamanderin laajoihin tutkimusmatkoihin viidellä eri mantereella.

"I would like to take this opportunity to reassure Muggle purchasers that the amusing creatures described hereafter are fictional and cannot hurt you. To wizards, I say merely: Draco dormiens nunquam titillandus."

Kirjassa määritellään ensin miten otusten määrittelyyn on päädytty aikojen saatossa ja kerrotaan miksi jästit ei näitä otuksia näe. Itseäni kiinnostaa erityisesti Rowlingin taikamaailman historiaan liittyvät asiat ja tässä yhteydessä olin todella onnellinen "being"-määrittelyyn liittyvistä tiedonmurusista ja tapahtumakuvauksista. Haluaisin tietää lisääkin mm. kentaureihin ja vedenväkeen liittyvää. Otukset on luokiteltu Taikaministeriön vaarallisuusasteikon mukaisesti X-XXXXX välille. Yhtä X:ää edustaa mm. flobberworm (fletkumato), johon pääkirjasarjassa tutustutaan mm. Hagridin taikaeläinten hoidon opetustunneilla The Prisoner of Azkabanissa. Viiden X:n otuksia ovat mm. basiliski ja akromantula, nekin tuttuja jo sarjan ensimmäisistä kirjoista.

Erityistä huomiota saavat lohikäärmeet, joista esitellään lyhyesti eri lajit. Kommenttien perusteella voi päätellä, että kirjaa on luettu useamman oppivuoden aikana. Kaikki olennot ovat varsin kiehtovia ja Rowling käyttää monia myyttejä ja legendoja sovittamaan otuksia myös omaan taikamaailmaansa. Kaikki kuvatut ovat varsin kiehtovia, mutta eniten mielikuvitustani näpäyttelevät lethifold (kalmolaskos, XXXXX) ja demiguise (puolihahmo, XXXX), ensimmäinen sen salakavalan vaarallisuutensa vuoksi ja koska se muistuttaa ankeuttajien esiastetta ja jälkimmäinen luonnollisesti näkymättömyytensä vuoksi. Feeniks-lintu on ihan omaa luokkaa kiehtovuudessaan.

Fantastic Beasts and Where to Find Them on lyhyt kirja, mutta täynnä nokkelaa, hauskaa ja erittäin kiinnostavaa oheismateriaalia Potterversumiin. Ehdottoman suositeltava.