Ursula K. Le Guin: Maailma, vihreä metsä

Ursula K. Le Guin kirjoitti talvella 1968 tarinan nimeltä The Little Green Men (Pienet vihreät miehet). Tarinan ensimmäinen toimittaja muutti sen nimeksi Le Guinin vastahakoisella suostumuksella The Word for World is Forest, jonka nimisenä se sitten julkaistiin vuonna 1972. Seuraava vuonna Le Guin sai pienoisromaanimittaisesta tarinastaan Hugo-palkinnon ja laajensi sitä sittemmin, kunnes vuonna 1976 The Word for World is Forest julkaistiin kirjana. Suomennos Maailma, vihreä metsä ilmestyi v. 1984.

Tarinan tapahtumat sijoittuvat Uusi Tahiti -nimiselle syrjäiselle planeetalle hieman Maailmojen Liiton perustamisen jälkeen. Kirjan tapahtumien käynnistyessä Liitosta ei kuitenkaan ole vielä maailmojen väliseen kulkemiseen liittyvän aikaviiveen vuoksi tietoa. Uutta Tahitia, jonka paikallinen nimi on Athshe, leimaa suuret matalat valtameret ja sankat metsät, jotka hainilaisten sanotaan sinne istuttaneen. Terralaiset ovat hävittäneet omalta planeetaltaan kaiken puuston ja opittuaan hainilaisilta tähtien välisen matkaamisen, he päättivät hankkia kultaakin kalliimpaa puumateriaalia Athshesta, aloittaen siirtomaaherruuden planeetalla, jonka asujat eivät vastaankaan laittaneet. Räksiksi nimetyt alkuasukkaat ovat pieniä, vihreän karvan peittämiä ihmisolentoja, jotka eivät tunnu pystyvän väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja jotka uneksivat päivät pitkät. Kun terralaiset orjuuttavat heidät ja kohtelevat huonosti tuhoten lisäksi planeetan saarilta ja mantereelta laajassa määrin metsiä ja olemassa olevaa ekologiaa, räksät kuitenkin heräävät vastustamaan heitä. Tarinaa kuvataan terralaisten Davidsonin ja Lyubovin sekä athshelaisen Selverin näkökulmista.

Maailma, vihreä metsä on kantaaottava ja räiskyvämpi kirja kuin esimerkiksi Pimeyden vasen käsi (arvostelu). Le Guin sanoo kirjan kirjoittamisajankohdan olleen hänen poliittista ja yhteiskunnallista aktiiviaikaansa; Vietnamin sodan ja riistoetiikan vastustaminen olivat pinnalla. Hän tunnustaa vuonna 1976 kirjoitetussa jälkipuheessa yrittäneensä vältellä tarinassa saarnaamista ja moralisointia, mutta ei koe täysin siinä onnistuneensa. Hänestä kirjassa on aikakauden leima. Vaikka olenkin elänyt Vietnamin sodan ajankohtana ja tunnistan sen vaikutuksen selkeästi kirjan tapahtumien taustalta, voin lohduttaa kirjailijaa, että näin vuonna 2012 suuri osa lukijoista on nuorempia, ja heille mitä todennäköisimmin tarinasta nousee enemmän esille ekologia ja luonnon säilyttäminen. Jopa minulle nousi näin toisella lukukerralla ajoittaisia mielleyhtymiä Cameronin Avatar-elokuvaan ja myös Terra Nova -tv-sarjaan (ensimmäisellä lukukerralla kumpaistakaan ei ollut vielä tehty).

Maailma, vihreä metsä sisältää jälleen teemana erilaisuuden hyväksymisen ja sen tunnustamisen tasa-arvoiseksi. Le Guin on tunnettu siitä, että hänen kirjojensa päähahmot eivät ole pelkästään valkoihoisia, vaan useimmiten tummaihoisia tai jotain muuta ympäri maapalloa löytyvää sävyä. Parhaimmillaan he universumin asukkeina ovat ongelmitta vaikka vihreitä. Le Guin on joutunut usein kuitenkin toteamaan, että oli hänen kirjoissaan minkä värisiä ihmisiä tahansa, ne muuttuvat kirjan kansiin ja jopa hänen kirjojensa pohjalta tehtyihin elokuviin (Maameren tarinat) valkaistuiksi. Le Guin on kääntänyt myös hieman ylösalaisin athshelaisten sukupuoliroolit, jotka tosin eivät samalla tavalla pääse yllättämään kuin Pimeyden vasemmassa kädessä gethenläisten kohdalla. Omaksi voimakkaaksi teemakseen nousee unet ja unien näkeminen (todellisuus/mielikuvitus) sekä niiden vaikutus ihmisen psyykeen ja niitä hyväksikäyttävään yhteiskuntaan.

Maailma, vihreä metsä on ehdottomasti lukemisen arvoinen teos ja jälleen kerran lisävalaistusta kirjan sisältöön saa kun sen lukee osana sarjaa, ei pelkästään yksittäisenä kirjana.