torstai 14. heinäkuuta 2011

Mietteitä A Dance with Dragonsista (Spoilereita!)

A Dance with Dragons ei ole kirjana minulle täysosuma, se on paikoittain hidastempoinen ja turhauttava, mutta samalla se rakentaa kuvaa Tulen ja jään laulun maailmasta ja sen historiasta niin kiehtovalla tavalla, että en voi muuta kuin olla tyytyväinen. Dance ei edennyt niin paljon kuin olisin sen odottanut etenevän (liian suuria tai vääriä odotuksia?). Se asetti tarinan kuitenkin sellaiseen kohtaan, että kahden viimeisen kirjan voisi olettaa olevan yhtä tulta ja jäätä - jos Martin saa päätettyä saagaansa seitsemään osaan. Saattaahan siinä käydä niinkin, että tarina vaatii kahdeksannen osan. Alla mietteitä joistain kirjan kohdista, jotka näin äkkiseltään tuntuivat mielenkiintoisimmilta.


SPOILEREITA EDESSÄ! KANNATTAA LUKEA ENSIN KIRJA ENNEN KUIN LUET TEKSTIÄ ETEENPÄIN. Ihan oikeasti.


SPOILEREITA! LUE OMALLA VASTUULLA! Myös mahdollisesti kommenteissa!



JA VIELÄ YKSI VAROITUS! VARMUUDEN VUOKSI :) Tekstissä mukana myös sarkasmia!



Kirja on tulvillaan käänteitä ja yksityiskohtia, jotka muuttavat tarinan suuntaa, vaikka oikeasti Dancen aikana ei mitään suurta harppausta eteenpäin tunnu otettavankaan. Branin luvut olivat minulle kohtalaisen rankkoja (ja siten myös parhaita). Branin siirtymiset Hodorin mieleen eivät ole kovinkaan miellyttävää luettavaa. Hodor-parka. Vaikka puoliksi osasinkin odottaa kolmesilmäisen variksen liittyvän jotenkin Bloodraveniin, olin silti yllättynyt että Brynden Joki on yhä kuvioissa mukana. Jollain tapaa tuo paljastus oli sykähdyttävä (!) Dunk & Egg -tarinoiden jälkeen, mutta samalla ahdistava, sillä jäin miettimään onko Branin tulevaisuus samanlainen. Lisäksi kävi mielessä mahtaako sellainen joka ei ole lukenut Dunk & Eggia oivaltaa kenestä on kyse. Ja onko Reedin sisarusten osuus nyt ohi? Emme nähneet vielä Howland Reedia.

Tyrionin luvut olivat jonkin tasoinen pettymys, vaikka niissä esitetään meneillään olevan valtaistuinpelin isoimmat käänteet. Fanien teoria siitä, että Rhaegar Targaryenien poikavauva Aegon olisi elossa osoittautui - ainakin näennäisesti - todeksi. Tuo paljastus tuli kömpelösti Tyrionin luvussa. Minulle se oli antikliimaksi; huonosti toteutettu Martiniksi, varsinkin kun kirjaan oli jäänyt editointivaiheessa virhe, joka paljasti nuoren Griffinin prinssiksi ennen aikojaan. Damn. Martin vihjaisi jossain vaiheessa, että edessä olisi uusi "lohikäärmeiden tanssi", Targaryenien sisällissota, joten Aegonin paluu sopii kuvioihin. Tosin en ole vielä ihan varma, että kyseessä olisi aito Targaryen. Jotain häikkää tässä juonen käänteessä on, mistä en saa oikein kiinni. Varysin ja Illyrion kuviot ovat ihmeellisiä! Lisäksi Targaryenien ja heidän äpäriensä verijälkeläisiä tuntuu olevan mahdollisuus pulpahtaa itäisellä mantereella muutenkin enemmän kuin tarpeeksi.

Tyrionin vaiheet ovat kyllä värikkäitä, mutta eipä mies vain vielä tässä kirjassa päässyt Daenerysin luo, kuten ei Victarionkaan. Kultakomppania, Connington ja Aegon eivät sitten lopulta edes yrittäneetkään. Eikä Daenerys päässyt lähellekään Westerosia. Lentämään hän kuitenkin pääsi. Jippii. Daenerys otti hieman takapakkia hahmona, ei hänestä ainakaan vielä mitään suurta johtajahahmoa tullut, jos on tulossakaan. Hyvästä ihmisestä ei aina tule hyvää hallitsijaa? Olin suorastaan tuskastunut kun hän sulki Viserionin ja Rhaegalin vankeuteen sen jälkeen kun Drogon popsi lapsen. Danyn kädet eivät tähän mennessäkään ole olleet ihan puhtaat verestä, joten reaktio oli mielestäni hieman liioiteltu, mutta antoipa aikaa ja mahdollisuuden myöhemmille tapahtumille. Ihmettelin suuresti Danyn päätösluvussa kuvattua keskenmenoa, ja olin ymmyrkäisenä siitä miten se oli mahdollista, kunnes luin Westerosista erinomaisen huomion. Ykköskirjassa Mirri Maz Duur ennusti, että Drogo palaa takaisin kun aurinko nousee lännestä ja laskee itään (Dornen tunnusaurinko, Quentyn Martell), kun meret kuivuvat (Dothrakinmeri) ja vuoret lentävät tuulessa kuin lehdet (Hazkarin pyramidi, Valyrian tulivuoret?). Tässä valossa Daenerys ei olekaan niin steriili kuin hän on kuvitellut, mutta aika ei ollut vielä saada lasta (Daariolle). Mitä tämä sitten tarkoittaa Drogon osalta, joka nyt ainakin on kuollut ja poltettu...

Melisandre osoittautui aika bluffiksi. Essoksen puolellakin on parempia tulestanäkijöitä. Se ainakin tuli selväksi, että Azor Ahai olisi nyttemmin Jon eikä Daenerys. Jos Jon jää henkiin. Ja päätellen siitä miten mielet loikkii ihmisestä eläimeen, niin ainakin jossain muodossa Jon jää eloon. Pahin cliffhanger minkä Martin kehtasi jättää kirjaan. Ja Jonin vanhempiin liittyvää pakkaa vain sekoitettiin. Olen yhä enemmän taipumassa käsitykseen, että hullu kuningas on Jonin isä. Toisaalta jokin muu ratkaisukaan ei olisi yllättävyydessään mikään yllätys, kaikki on mahdollista. Niin kuin myös Tyrionin kohdalla. Kun Selmy kertoi Danylle, että tämän kuningasisukki oli tykästynyt aikoinaan Joanna Lannisteriin, olin varma että kyseessä on Martinilta harhautus, mutta enpä ole enää kun muutamia päiviä olen päässyt asiaa miettimään. Barristanin olisi pitänyt antaa kertoa lisää. Nedin veli Brandon sai hieman lisää väriä, ja pidin mielenkiintoisena seikkaa, ettei hän olisikaan halunnut mennä naimisiin Catelynin kanssa. Tosin kertoja ei ehkä ole kaikkein luotettavin. Hieman kuitenkin tuli kuva, että Brandon oli todellakin erilainen kuin Ned, sellainen raikulipoikatyyppi. Harmi, että Benjen jäi tässä kirjassa vielä ulkopuolelle. Martin on kyllä luvannut kertoa miksi ja millaisessa tilanteessa Benjen astui mustiin. Martin on luvannut kertoa paljon muutakin...

Branin lisäksi Aryan luvut ahdistivat. En ole oikein varma, että pidän siitä mihin hän on menossa. Cersein luvut olivat erinomaisia, Theonin luvut karmivia ja nyt vihdoin tiedämme minne Osha ja Rickon ovat menneet. Mutta eipä tarvinnut vielä mennä sinne asti kun pääsimme todistamaan kannibalismia. Tuotakaan kohtaa en itse oivaltanut, vaikka olin spoilaantunut Pat's Fantasy Hotlistin sivulla piirakkajutusta (saakeli), vaan Westerosin sivulta sen luin. Brienne kävi piipahtamassa (olipahan outo kohtaus, sanoisinko) ja jätti Jaimen cliffhangeriin. Ei tiedä hyvää Jaimelle. Jos olisin ennustaja, veikkaisin Jaimelle tervemenoa seuraavassa kirjassa. Tosin sitä vastaan puhuu vielä Cersein saama ennustus pikkuveljestä, joten anskattoo. Lannisterien rivit joka tapauksessa harvenevat. Kiitos siitä tässä kirjassa Varysin. Quentyn oli kohtalaisen mitäänsanomaton, mutta ainakin näimme hieman lisää kovin taka-alalla olevia lohikäärmeitä ja jos se Mirrin ennustuskin vaati Quentynin niin sitten heppu oli ihan paikallaan. Victarion pelottaa ihan oikeasti. Hän ja hänen lohikäärmetorvensa. Ja ne R'hllorin papit. Enkä ole ihan levollinen, kun Robert Strongin nimikään mainitaan.

Sitten vielä ne sairaudet. Niistäpä karmein ja seuraavassakin kirjassa varmasti esille tuleva on greyscale. Jon Connington toi sen Westerosiin mukanaan ja Shireen Baratheonilla on se piilevänä. Nytpä sitten saa veikata ketkä kaikki siihen kuolevat. Connington ainakin, mutta ehkäpä myös Aegon. Minulle heräsi myös mielikuva "kiveksi" muuttuneesta Shireenistä. Aegonista en tiedä varmaksi onko hänessä oikeasti lohikäärmeen verta, mutta Shireenissä ainakin on Baratheonin suvun kautta. Ja Martin tunnetusti pistää lapsihahmot kärsimään.
A Dance with Dragons vaatii ehdottomasti uusia lukukertoja avautuakseen lisää. Tässä ei ollut vielä kaikkia kohtia, jotka pohdituttaa. Riittääpä ainakin puuhastelua seuraaviksi vuosiksi The Winds of Winteriä odotellessa.

6 kommenttia:

  1. Vuodatuksesta kopioidut kommentit:

    MinnaKristiina kirjoitti 14.07.2011 - 12:17
    Hmm. Vähän jäi sellainen olo, että olet pettynyt ADWD:iin. Jos rankkaisit koko kirjasarjan järjestykseen, niin missä portaalla ADWD seisoisi?

    Itse saan kirjan käsiini luultavasti maanantaina ja odotan kieli pitkällä, että pääsen sukeltamaan Westerosin maailmaan. Siitäkin huolimatta, että vastaanotto näyttää olleen ristiriitaista. Ilmeisesti ihmisillä on niin hirveästi odotuksia ja toiveita tapahtumien ja henkilöiden suhteen, että Martin ei vain yksinkertaisesti voi tehdä kaikkia tyytyväisiksi.

    Raija kirjoitti 14.07.2011 - 13:34
    En voi sanoa olevani pettynyt koko kirjaan, vain joihinkin kohtiin ja osuuksiin. Annoin kirjalle arvosanan 4,5/5, mikä on aika korkea :) Tunnistan "väärät" odotukset, jotka johtuvat siitä, etten tiedä minne ja miten Martin haluaa tarinaa kuljettaa. Ne korjaantuu ajan ja lukukertojen myötä.

    Kannattaa muuten tulkita minun sanojani välillä hieman käänteisesti. Esim. Aryan kohdalla en välttämättä pidä siitä mihin häntä viedään, mutta en todellakaan halua hänestä mitään klisettä. Odotan Martinin kohdalla nimenomaan, että hän tulee jopa särkemään minun sydämeni ja koettelemaan hyväksymiseni rajoja. Branin luvut olivat minulle rankkoja. Ne olivat kirjan parhaita lukuja.

    Odotan innolla, että saan kuulla sinun mielipiteesi kaikista tapahtumista sitten kun olet kirjan lukenut. Uskalsit kuitenkin jo spoilata itsesi tapahtumilla? Toivottavasti saat kirjasta kuitenkin irti paljon.

    MinnaKristiina kirjoitti 14.07.2011 - 22:25
    Juu, erehdyin Westerosin sivuille keskusteluun, jossa selvisi, että eräs päähenkilö ilmeisesti murhataan kirjan lopussa, ja siinä sitä sitten oltiin. :(( Ajattelin, että olkoon, luetaan loputkin jutut. Joka tapauksessa kirja tulee olemaan elämys vaikka osa juonesta onkin jo tiedossani. Siitä olen varma ;))

    Raija kirjoitti 15.07.2011 - 01:41
    Uskon myös, että tulet nauttimaan monista kohtauksista siitä huolimatta. On eri asia lukea ne kirjailijan tekstinä jännitteineen kuin pelkkinä paljastuksina. Tarina vie mukanaan :)

    Booksy kirjoitti 19.07.2011 - 10:25
    Nyt uskalsin tulla lukemaan tämän, sillä eilen illalla sain loppuun kirjan. Minä nautin tästä kyllä täysin siemauksin; vaikea päästää käsistä. Kunhan Neiti B on ehtinyt lukea, täytyy ottaa uudestaan ainakin osa kohdista... Minusta Varys hahmona "aukesi" vasta tässä kirjassa. Olen samaa mieltä siitä, että Danerys vähän menetti momentumia tässä kirjassa. Mutta karmivinta antia olivat Jonin, Aryan ja Branin tilanteet. Voi itku ja kauhistus että seuraavaa osaa saa odottaa vuosia :D

    MinnaKristiina kirjoitti 21.07.2011 - 22:30
    No niin, nyt se on sitten luettu ja voihan sen seitsemän helvettiä... Nyt saa pureskella kynsiään ties kuinka kauan ennen kuin tarina jatkuu :(((

    Huoli on kova monen kohtalosta. Saako Bran saman kohtalon kuin ohjaajansa, tuleeko Aryasta todella salamurhaaja, jääkö Jon loukkuun sutensa sisään ja surmaako Brienne Jaimen. Näyttää siltä, että Tyrion putoaa aina jaloilleen nopean älynsä auttamana. Cersein kohtalosta en ole koskaan välittänyt ja Danykin on jäänyt aina jotenkin etäiseksi. Uuden lohikäärmeen tulo lähinnä ärsytti; minulla ei ainakaan ole mitään syytä toivoa, että hän tyrkkäisi ketään jo tuttua henkilöä alas valtaistuimelta.

    Lohikäärmeet ovat suorastaan pelottavia ja Danyn kykenemättömyys hallita niitä kauhistuttava. Ja Jon on kai sittenkin Targaryen, koska hänen saamansa haavat savusivat kuten lohikäärmeidenkin. Hah! Ja sitten vihjaus, että Lannisterien kaksosetkin voisivat olla samaa sukujuurta - huikeaa! Jos jotakin toivon, niin että ainakin Jon ja Jaime selviytyvät hengissä tarinan loppuun asti.

    Eipä tässä siiten muuta kuin odotellaan vuosien kulumista, että seuraava kirja valmistuisi. Huoh.

    VastaaPoista
  2. jatkuu...

    Raija kirjoitti 21.07.2011 - 22:48
    Targaryenejä tarina tulvillaan... huomasithan, että Branin ohjaajakin on Targaryen, Aegon IV:n äpäräpoika. Olethan lukenut Dunk & Egg -novellit? Suosittelen. Vihjeiden perusteella arvellaan Briennen olevan Dunkin jälkeläinen.

    Jotenkin minä uskon Jaimen olevan madonruokaa ennen kuin sarja päättyy. Mutta eihän tuota voi koskaan tietää.

    Jasca kirjoitti 22.07.2011 - 06:31
    No niin, omakin Dance luettuna, ja ei voi kuin sanoa, että huhhuh. Minä oikeastaan nautin Daeneryksen "taantumisesta". Hänen tarinalleen olisi tässä kirjassa ollut kuitenkin parempi lopetus jättää viimeinen luku seuraavaan kirjaan. Dany lentämässä lohikäärmeellä kauas pois olisi ollut jotenkin mielenkiintoisempi lopetus, kuin se, mitä ainakin itse kaavailin; Dany huomaa erheensä ja muuttuu jälleen superkuningattareksi.

    Bran oli mahtava, mutta häntä olisi pitänyt nähdä enemmän. Vähänkö nousi typerä virnistys naamalle, kun tajusin, kuka kolmisilmäinen korppi sitten loppujen lopuksi olikaan. Onneksi oli Dunk&Eggit luettuna.

    Jonin tarina loppui järkyttävään cliffhangeriin. Aluksi olin ihan puulla päähän lyöty, mutta saman tien kyllä mietinkin niitä kaikkia mahdollisuuksia, joita Jonin kuolema voisikaan tuoda. Mutta Melisandre on Muurilla, joten hän voinee käyttää "kiss of fireä" ja herättää Jonin henkiin - kysymys onkin, haluaako hän herättää Jonin.

    Vielä on pää ihan tyhjä, ja jo kommentteja lukiessa tajusin, että tämä kirja taitaa vaatia vielä sen toisenkin luvun. Fantasia-elementit olivat mielestäni tässä kirjassa enemmän esillä kuin aikaisemmissa, ja myös pitkä tauko edelliseen kirjaan näkyi. Tyyli oli jotenkin erilainen - ei huonompi, mutta erilainen. Itse rankkaisin tämän sinne Tulen ja jään laulun kärkisijoille.

    Pitkä odotus edessä, että saa Winds of Winterin käsiin.

    Raija kirjoitti 22.07.2011 - 07:12
    Jasca, tunnistan tuon lukemisen jälkeisen tyhjäkäyntitilan. Kirja on niin täynnä yksityiskohtia, että se todella vaatii useita lukukertoja.

    Minä olen iloinen Danyn viimeisestä luvusta nimenomaan tässä kirjassa, koska se piristi juonikuviota. En olisi halunnut Danyakin siihen tilanteeseen, että joutuu arvuuttelemaan jäikö hän eloon vai ei. Jonissa on ihan tarpeeksi :)

    MinnaKristiina kirjoitti 22.07.2011 - 09:54
    En ole vielä lukenut Dunk&Eggejä. Ajattelin odottaa sitä ensimmäistä kokoelmaa, jossa on sitten kaikki 4 ilmestynyttä tarinaa.

    Niin, pahaltahan tuo näyttää Jaimen kohdalla, valitettavasti. Mutta yritän pitää uskoa yllä, ettei sentään kaikkien Lannisterien tarvitse saada nuolesta tai tikarista.

    Jonin uskon selviytyvän, koska hän on niin kriittinen henkilö juonen kannalta. Puhumattakaan lukuisista vihauksista, että muodonvaihtajilla on useampi elämä...

    Itse kirjasta pidin paljon vaikka se olikin jotenkin synkempi ja hidastempoisempi kuin toiset. Tässä selvästi aseteltiin nappuloita pelilaudalle, jotta totinen taisto pääsee vauhtiin sitten seuraavassa teoksessa.

    Raija kirjoitti 22.07.2011 - 23:44
    Jonilla on rooli vielä hoidettavanaan, näin myös ymmärtäisin, mutta tässä sarjassa kertaalleen kuolleiden/lähes kuolleiden ns. uusi elämä ei ole osoittautunut kovinkaan kadehdittavaksi (Catelyn, Beric Dondarrion, Gregor Clegane), joten on vaikea tietää mitä Jonin kohdalla tulee tapahtumaan. Tuskin hän Ghostin sisällä voittaa taisteluja Muukalaisia vastaan.

    Pitäisi saada Martin äkkiä koneensa ääreen taas kirjoittamaan...

    Artsi kirjoitti 25.07.2011 - 15:42
    Ja kiitos kaikille spoilereista :)

    Nimim. Lukee vasta ensimmäistä kirjaa.

    Raija kirjoitti 25.07.2011 - 15:52
    Artsi!! *puhisee*

    VastaaPoista
  3. jatkuu...

    Taru kirjoitti 04.01.2012 - 23:32
    Hmm, olen näköjään lukenut kirjaa hieman laput silmillä, sillä tämä postaus antoi jonkin verran uutta infoa ja paljon lisää pohdittavaa... Pitänee varmaan lukea kirja (tai KAIKKI kirjat) uudelleen muistin virkistämiseksi.

    Itse pidin siitä ainokaisesta Melisandren luvusta, koska se teki hahmosta inhimillisemmän. Ennen lukua nainen näytti itsevarmalta tyypiltä, jolla oli selkeä kuva siitä mitä tulee tapahtumaan, mutta tuon luvun aikana huomasi kuinka hermostunut nainen oli ja millä tavalla hän ennustuksiaan kursi kokoon. Eli opettavaista :)
    Jonin kuolema tuli yllätyksenä, mutta en alkanut kauhistelemaan sitä sen enempää, koska kyseessä on kuitenkin hahmo, joka jollain tavalla varmasti pyöräytetään takaisin elävien kirjoihin. Jos ei, niin se oli vasta varsinainen yllätysveto Martinilta! :D

    Raija kirjoitti 05.01.2012 - 06:24
    Uudelleenlukukerrat ovat ainakin Martinin kirjojen kohdalla varsin hyödyllisiä. Kirjat sisältävät melkoisesti yksityiskohtia, jotka saattavat mennä eka kerralla ohi. Ainakin minulla meni usein. Olen lukenut aiemmat kirjat läpi > 5 kertaa, joten pikkuhiljaa alkaa olla kaikki kohdat läpikäytynä :)

    VastaaPoista
  4. Eksyin tänne uusimman postauksesi kautta.. Pakko kommentoida kun lempisarja on kyseessä.

    En ole toistaiseksi saanut tätä ihan kokonaan luettua, johtuu varmaan siitä, että olen lukenut kaikki aikaisemmat osat suomeksi ja joskus pitää ihan pysähtyä miettimään, että kukas tämä henkilö nyt suomeksi olikaan. Olen kohtuullisen pitkällä, mutta silti se lukeminen jotenkin tökkii. Ei vaan huvita. Sanoisin, että olen vähän pettynyt, vaikkei kirja missään nimessä huonokaan ole. Jotenkin tässä vaan ei ollut samanlaista taikaa kuin edellisissä osissa, ja olisin ehkä toivonut asioiden etenevän vähän vähemmän verkkaiseen tahtiin.

    Jon on kyllä mielenkiintoinen hahmo. Hänellä on selkeästi jokin tärkeä rooli myöhemmissä osissa, joten hän ei voi kuolla vielä, mutta myös syntyperän salat olisi mielenkiintoista saada selville. Jos Jon paljastuu Targaryeniksi, voisiko hänkin ottaa osaa ns. sisällissotaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Martin viilasi tätä kirjaa pitkään, mikä on ehkä latistanut tarinan dynaamisuutta. Myös kustannustoimittaja olisi voinut olla enemmän ammattilainen ja vähemmän fani. Silti Dance on kiehtova yksityiskohdiltaan ja tarinan kulultaan. Toivottavasti saat suomennoksen käsiisi, sitten kun se ilmestyy, ja luettua kirjan lopulta kokonaan.

      Minulla on takki ihan tyhjä Jonin suhteen tällä hetkellä. En osaa yhtään kuvitella mikä hänen roolinsa on tulevissa kahdessa kirjassa.

      Poista
  5. Hei!

    Pohdintaasi oli todella mielenkiintoista lukea ja se herätti paljon ajatuksia. Itse olen lukenut Dancen englanniksi, mutta osa yksityiskohdista jäi hämärän peittoon ymmärtämisvaikeuksien takia. Siksi odotinkin suomennoksia kuin kuuta nousevaa. No, Ykkönen hurahti viikossa lapsenhoitokiireistä huolimatta.
    Mutta asiaan.
    Huomiosi Mirrin ennustuksen toteutumisesta on mielenkiintoinen! "Mitä tämä sitten tarkoittaa Drogon osalta, joka nyt ainakin on kuollut ja poltettu..." Mutta tarkoittiko Mirri Drogon (Khal) vai Drogonin (lohikäärme) paluuta ennustuksellaan?
    Lohikäärmeiden ratsastajat ovat mietityttäneet minua eniten. Tähän liittyy toki myös Jonin kohtalo, kuten Tyrionin isyys ja Aegon-prinssin todenperäisyys. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että R+L=J olisi paras vaihtoehto. Jon kyllä selviää vielää elävienkirjoihin.
    Aegon saattaa hyvin olla Mustalieska-sukua. Mutta että Tyrion olisi Aerysin syrjähypyn tuotos? SE tuntuu absurdilta.
    Jos ajatusleikkia jatkaa voisi hyvin ajatella, että Jaime ja Cersei ovat Aerysin tuotosta ja siksi tuntevat niin kovasti vetoa toisiinsa! Näin ollen Joffrey, Myrcella ja Tommenkin olisivat lohikäärmeensukua..Tämä selittäisi hyvin Joffreyn hulluudenkin. Huh.
    Sitten muista hahmoista...
    Brynden Joen rooli aukesi vasta kun luin Targaryenin kuvauksia tjjl-sivultasi. Mielenkiintoista!
    Mikä tulee olemaan Aryan rooli tulevissa koitoksissa? Jotenkin hänen polkunsa kulkee aivan väärään suuntaan.
    Oma suosikki Davos on heilunut koko kirjasarjan ajan löysässä hirressä. Pahoin pelkään, että nalli napsahtaa viimeistään Talven tuiskuissa.

    VastaaPoista

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...