keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Katsaus kirjavuoteeni 2014

Tässäpä blogihistoriani kuudes vuosikatsaus. 2014 jäi ensisijassa mieleen vuotena, jolloin tuli luettua vähiten kirjoja sitten vuoden 2009. Kokonaiskirjamääräksi tuli 83 kpl, jolla ylitin kylläkin asettamani tavoitteen (80). Koskapa 80 vaikuttaa kohtalaisen toteutettavalta määrältä, olkoon se ensi vuonnakin laskurissa tavoitelukuna. Kirjoitin blogiini arvion 69 kirjasta, joista yksi oli edellisenä vuonna luettu. Laahaan blogissani hieman jäljessä. Luettujen ja blogiarvioitujen määrät kirjailijan sukupuolen ja kirjan kielen mukaan mukaan näkee alla olevasta grafiikasta. Osan vielä bloggaamattomista arvioin ensi vuoden puolella.



Viime vuonna ero mies- ja naiskirjailijoiden välillä oli hieman alle 10 teosta miesten hyväksi, nyt naisten kirjoittamien kirjojen määrä romahti puoleen edellisvuotisesta määrästä. En usko, että oli mitenkään huono ”naisvuosi” genrekirjallisuudessa, miesten kirjoittamia teoksia on yksinkertaisesti tarjolla/näkyvillä vain enemmän, ja jos en kiinnitä huomiota valintoihin, otanta on tätä luokkaa.

Suomenkielisten teosten suurempi määrä on riippuvainen lukemiseen käytettävän ajan vähyydestä. Tulee valittua helpommin ja nopeammin luettavia suomenkielisiä teoksia, kun lukemiselle ei ole paljoa aikaa. Tätä tukee vuoden 2009 tilastot, jolloin luin kohtalaisen vähän kirjoja (63) ja se on samaten vuosi, jolloin luin suomenkielisiä enemmän kuin englanninkielisiä. Muina tilastovuosina tilanne on ollut päinvastainen. Varsinaisesti suomalaisia kirjailijoita luettujen joukkoon mahtui 7 + yhden antologian useat novellikirjoittajat.


Lukuformaatissa on tapahtunut yksi suurempi pudotus, nimittäin englanninkielisiä paperikirjoja tulee luettua enää todella vähän; koko vuoden aikana vain kolme. Mikä tietenkin johtuu siitä, että lähes kaikki, jopa vanhatkin englanninkieliset saa jo ekirjoina (mikä näkyy englanninkielisten ekirjojen osuuden hienoisena kasvuna jälleen). Samaa ei voi sanoa suomenkielisistä/käännöskirjoista, joten siksipä suomiprintti porskuttelee vielä menemään tilastoissa. Suomalaisten ekirjojen suhteellinen määrä hieman väheni edellisvuodesta, mutta se lienee normaalia vuosittaista heilahtelua. Juuri muutama päivä sitten uutisissa kerrottiin ekirjojen myynnin lähes tuplaantuneen Suomessa tänä vuonna. Jospa kustantajat uskaltaisivat julkaista nyt enemmänkin genrekäännöksiä sähköisinä, ettei tarvi paperisia ostaa. Tulevaisuus on toivon mukaan valoisa. Kun harrastaa yhteenlaskua, niin fifty-fifty on menneet siis paperiset ja sähköiset armon vuonna 2014.



Luin kirjoja kymmeneltä eri vuosikymmeneltä ja käännöksiäkin seitsemältä, sekä tietysti 1800-luvulta muutaman teoksen, joiden vuosikymmentä en sen kummemmin erittele. Entiseen tapaan katsausvuoden julkaisuille on omat palkit, minkä mukaan 2014 julkaistuja kirjoja on ollut lukulistalla 26 kpl ja käännöksinä luettuja 6. Kutakuinkin samalla tasolla mennään viimevuotiseen nähden. Kuluvan vuosikymmenen teokset hallitsevat lukuvalintoja, kuten ennenkin.


Elokuussa tuli luettua eniten kirjoja (13) ja lokakuussa vähiten (2). Keskimäärin luin 6,9 kirjaa/kk. Kirjoja tuli kylläkin ostettua reippaasti enemmän kuin mitä ehti lukemaan (yli 200), mutta onhan se kiva, ettei lukemiset ainakaan pääse milloinkaan loppumaan. Luetuista kirjoista 20 % lainasin kirjastosta, muut olivat ostettuja.


Lukemani kirjailijat olivat kansallisuudeltaan 10 eri maasta: USA (jossa mukana myös afrikkalais- ym. taustaiset), Iso-Britannia, Ranska, Brasilia, Puola, Kanada, Venäjä, Irlanti, Kroatia ja Suomi.

Ja sitten kirjavuoden 2014 Top 5, joka ei nyt oikein kuvasta lukemieni kirjailijoiden sukupuolijakaumaa, mutta minkäs teet. Viidestä mieleenjääneimmästä lukukokemuksesta vastasi neljä naista ja yksi mies. Linkit heidän kirjojensa arvioihin, jotka kyllä kertovat miksi juuri he tällä listalla ovat.


 


Kunniamaininnan annan Brian K. Vaughanille ja Fiona Staplesille Saga-sarjakuvista. 2014 onkin ollut minulle vuosi, jolloin pääsin sisään sarjakuvien maailmaan. Niissä riittää sarkaa vielä tuleville vuosillekin. Olen niin jäljessä.

Kävin 2014 Easterconissa Glasgowssa, Tähtivaeltajapäivillä Helsingissä,  Steampunkfestivaaleilla Gävlessä (1,2,3), Finnconissa Jyväskylässä (1,2), Loncon-worldconissa Lontoossa ja Shamrokonissa Dublinissa. Näkemistäni kirjailijoista parhaiten mieleen jäivät Hannu Rajaniemi, Robin Hobb <3, Lisa Tuttle ja Andrzej Sapkowski. Ja vaikka Worldcon Philharmonic Orchestra teki suuren vaikutuksen Lonconissa ja Doctor Who -musiikkiakin tuli antaumuksella kuunneltua, niin koko vuoden yksiselitteinen huippuhetki oli kun Kate Bush tanssahteli paljain jaloin Lontoon Hammersmith Apollon lavalle. Siinä fanitytön silmät kostuivat, kun vihdoin 35 fanittamisvuoden jälkeen näki musiikillisen idolinsa livenä.

Nyt sitten vain odottelemaan ensi vuoden kokemuksia. Mukavaa vuodenvaihdetta kaikille!

8 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia tilastoja. Minäkin olen kiinnostunut kirjojen julkaisuvuosista. Englanninkielisten kirjojen osuus johtunee lukemastasi genrestä, jota tunnen huonosti, täytyy myöntää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle on tärkeää, että vuosittain tulee luettua vanhempaakin kirjallisuutta ihan genren kokonaiskäsityksen saamiseksi. Sama koskee tietysti myös yleiskirjallisuutta ja sen kehitystä ja trendejä. Siksipä niitä vuosilukuja tulee seurattua. Ja toisaalta kiinnostaa, kuinka kauan menee ennen kuin jokin kirja pääsee suomennettavaksi. Valikoimaa löytyy tosiaan genressä enemmän englanninkielellä, mutta minulla on myös vuosikymmenten suomenkielisiä lukematta, joten yritän tasapainotella. Uutuuspuolella englanti korostuu.

      Poista
  2. Ihania käppyröitä! Minullakin tämän vuoden lukemiset ovat painottuneet selkeästi 2000-luvulla julkaistuihin kirjoihin. Ensi vuonna siihen tulee varmasti muutos, kun täytyy alkaa tankata kirjallisuuden klassikkoja kirjallisuudenkursseja varten ja minähän en tosiaan ole mikään klassikkojen ylin ystävä.

    Kirjojen täyteistä uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä olisiko minusta lukemaan klassikkoja vain statuksen vuoksi. Aina täytyy olla halu lukea jotain, muuten se inspiroi. Mutta toisaalta opintojen vuoksi tekee sitä mitä pitää tehdä ja myöhemmässä vaiheessa huomaa sen todennäköisesti olleen pelkästään hyödyksi :)

      Poista
  3. Oletpa jaksanut tehdä kiinnostavia ja monipuolisia tilastoja. Hyvää kirjavuotta 2015!

    VastaaPoista
  4. Jännä että tuo e-kirjojen ja printtien ero eri kielillä tulee noin vahvaksi, mutta selitys käy järkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohjaavina tekijöinä ovat minun taipumus suosia ekirjaa aina kun se on mahdollista ja haluni lukea myös kirjoja, jotka ovat ilmestyneet ns. ennen ekirjakautta. Englanninkielisten markkinoiden laajuus ja kannattavuus tulee tosiaan selkeästi esille, kun yhdistää nämä kaksi seikkaa.

      Poista

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...