- Petoksia (Betrayals, 1994)
- Anteeksiannon päivä (Forgiveness Day, 1994)
- Kansan mies (A Man of the People, 1995)
- Erään naisen vapautuminen (A Woman's Liberation, 1995)
- Huomioita Werelistä ja Yeowesta
Suomennos tuntui hieman erilaiselta kuin alkuperäinen teksti, mutta heti ensimmäisessä tarinassa päästiin kuitenkin hyvin jo tunnelmaan. Le Guin kirjoittaa kypsän syvästi ja pohtivasti. Ensimmäisellä lukukerralla en huomannut hienoista mustavalkoisuutta yhdessä kohtaa, mutta nyt toisella kerralla häivähti mielessä, että asian olisi voinut ilmaista toisinkin. Valitettavasti en laittanut kohtaa muistiin, enkä löytänyt sitä uudelleen. Neljä anteeksiantoa on feministinen, mutta se ei ole sitä aggressiivisella tavalla. Taustalla on suuremmat teemat.
Werelin ja Yeowen taustakoosteosiossa on pienoiskoossa samaa kuin Le Guinin huikeassa antropologisessa magnum opuksessa Always Coming Homessa (arvostelu), josta on ilmeisesti tulossa uusi painoskin. Heti alkuunsa on ohjeita, kuinka sanoja lausutaan. Pitkän linjan Le Guin -suomentaja ja -fani, Jyrki Iivonen, on valinnut vain osan sanoja suomennokseen mukaan ja laittanut hieman omaan kieleemme sopivaa lausuntaohjetekstiä, mitä alkuperäisessä ei ole. Yhdessä kohtaa on tarkistushaavista mennyt ohi käännösvirhe, jonka mukaan kasvit ovat muodostaneet pysyviä rakenteita silikonista. Jos nyt kuitenkin piistä (engl. silicon, kemiallinen merkki Si).
Kaiken kaikkiaan, suomennos on kymmenen pisteen lisä Le Guinin käännösten joukkoon ja suosittelen jokaisen lukulistalle. Pukinkonttiin voi pyytää niin paperista kuin sähköistäkin versiota. Jälkimmäisen tosin vain omaan käyttöön DRM-suojauksen vuoksi. Kannattaa huomioida, että jos ekirjan lataa Elisasta omalle tietokoneelle luettavaksi, niin mm. Elisan iPad-sovellus ei enää anna aukaista kirjaa. iPadiin tai muihin laitteisiin saa kirja sen jälkeen ladattua luettavaksi vain poistamalla suojauksen.
Kirjan kansikuva herättää ristiriitaisia fiiliksiä, mutta pidän sitä kuitenkin selkeästi parempana kuin esimerkiksi Maanpakolaisten planeetan tai Harhakaupungin kansia, joissa on käytetty kuvapankin kuvia ilman sisällön huomioimista. Neljä anteeksiantoa -kirjan kannessa on etnisyyttä ja kaukaisia planeettoja ystävyyden ja rakkauden teemalla, joten sitä voinee pitää onnistuneena siinä mielessä.
Le Guinilta riittää suomentamattomia teoksia tämänkin jälkeen. Saataisiinko seuraavaksi esim. The Eye of the Heron käännöslistalle?
EDIT: Ursula K. Le Guinin reaktio Neljän anteeksiantoa -kirjan kanteen.
Hei. Kiitos myönteisestä arviosta Neljän anteeksiannon käännöksestä. Se oli miellyttävä työ; harmi vain että Le Guinin käännökset on jouduttu kustantajiin liittyvistä syistä jouduttu jakamaan niin moneen suuntaan. Kääntäjälle Le Guin on kiitollinen joskin paikoin varsin haastava käännettävä. Hänen kielensä aina joskus suorastaan mykistää ja silloin suomentaja kyllä tuntee vaatimattomuutensa, varsinkin minä joka teen kääntämistä puhtaasti amatööripohjalta. Toivottavasti Le Guinin julkaisemista voidaan jatkaa, vaikka hainilaisen sarjan perusteokset onkin nyt saatu valmiiksi. Kiitokset siis vielä kerran kannustavista kommenteista sekä samalla hyvää joulua ja uutta vuotta. Jyrki Iivonen/Tre
VastaaPoistaKiitos sinulle antamastasi panoksesta Suomen käännöskirjallisuudelle. Le Guinin suomennokset ovat suorastaan kulttuuritekoja ja uskon, että työtäsi arvostetaan niin fandomissa kuin sen ulkopuolellakin. Hatunnosto. Kuin myös toivotan hyvää joulua ja tulevaa vuotta!
PoistaJa Ursula K. Le Guinin kommentti liittyen kirjan kanteen: "Dear Finnish publisher and artist, I praise your spirit and thank you for giving my book this joyous and appropriate presentation." Knowing a Book by its Cover
VastaaPoista