sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

H.G. Wells: Näkymätön mies

H.G. (Herbert George) Wells kirjoitti Näkymättömän miehen (The Invicible Man) jo vuonna 1897 ja suomennoskin ilmestyi ensimmäisen kerran jo 1920-luvulla. Minä taisin lukea kirjan 70-luvun lopulla samannimisen tv-sarjan innoittamana, vaikkakaan tuolla David McCallumin tähdittämällä sarjalla ei ollut mitään tekemistä Wellsin kirjan kanssa, yhteistä oli vain näkymättömyys-teema. Kirja ei silloin jäänyt erityisesti mieleen, mutta tv-sarjasta muistelen pitäneeni. En ole kuitenkaan varma olisiko se enää katselua kestävää tuotantoa, sen sijaan kirja oli edelleen varsin lukukelpoinen kokemus. Liitän sen mukaan science fiction -haasteeseen, kategoriaan 12 (hullu tiedemies).

Tuntematon päästä varpaisiin verhoutunut mies saapuu majataloon ja käyttäytyy kyläläisten mielestä perin oudosti. Outoja tapahtuukin ja epäluuloiset kyläläiset hermostuvat vieraaseensa. Näkymättömäksi paljastuva tiedemies Griffin pakenee ja menettää tieteelliset muistiinpanonsa joutuen tukeutumaan entiseen opiskelukaveriinsa Kempiin. Kemp ei kuitenkaan ole vakuuttunut Griffinin suunnitelmista mitä kaikkea näkymättömyyden turvin voisikaan tehdä.

Vaikka Näkymättömässä miehessä näkymättömyys selitetään fysiikan ja kemian keinoin, minusta tuntuu, ettei tieteellisyys ole kirjan tärkein teema, vaan sosiaaliset olot ja mielen järkkyminen. Griffin kertoo opiskelukaverilleen miten hän on tilanteeseen joutunut ja tarinan edetessä kun hahmo ei ole onnistunut selvittämään kuinka saavuttaa näkyvyyden takaisin, hänen mielipuolisuutensa on vahvistunut saavuttaen lopussa megalomaaniset mittasuhteet. Griffin on syrjäytynyt, eikä hän toimi systemaattisen laskelmoivasti saavuttaakseen lopullisen päämääränsä. Koko kirjan ajan hän on paitsi mieleltään epävakaa, myös taloudellisesti ahdingossa, sillä hän ei kykene normaaleihin arkielämän toimintoihin ja ajautuu epätoivoisiin tekoihin. Kirjan maailmassa kaupanteko ja rahan merkitys tuntuu korostuvan, varsinkin kun rahaa ei ole käytettävissä.

Moni on varmaan mielessään hekumoinut mitä tekisikään, jos olisi näkymätön ja siitä lähtökohdasta Griffinkin aloittaa: näkymättömänä kukaan ei voi tehdä hänelle mitään, hän voi ottaa mitä tavaroita mielii ja mennä minne haluaa. Hän voisi tappaa, pelotella ja hallita. Mutta yhtälö ei toimi, sillä näkymätön on silti kiinteää materiaalia. Kukaan ei varo sinua, ja jos törmäilet, herätät epäluuloa, kauhua ja aggressioita. Ottamasi esineet leijuvat ilmassa aiheuttaen odottamattomia reaktioita. Et voi pitää kenkiä, koska yksin kävelevät kengät herättävät taatusti mielenkiintoa, joten kävelet paljain jaloin kelissä kuin kelissä tai olet verhoutunut vaatteisiin viimeisen päälle kasvoja myöten. Entä jos loukkaannut, miten saat hoitoa? Griffin ei suunnitelmissaan osannut huomioida kaikkia näkymättömyyteen liittyviä seikkoja, mutta järkkynyt mieli ei näe omia virheitä, vaan syyttää niistä muita. Griffinin mielestä ihmiset ovatkin epäluuloisia, tyhmiä ja hyökkääviä. Minusta on mielenkiintoista, että Wells kuvaa päähahmonsa albiinoksi. Oletan, että hän on ajatellut pigmentittömyyden olevan helpommin muunnettavissa näkymättömäksi.

Näkymätön mies on yllättävän hyvin kestänyt ajan hampaat. Tänä päivänä se ei tunnu mullistavalta teokselta, vaan pienehköltä tarinalta, mutta sen historiallinen merkitys on jotain toista. Wellsin kirja on ollut mallina ja innoituksena lukemattomien muiden henkilöiden kirjoille, tv-ohjelmille ja elokuville. Ehdottomasti lukemisen arvoinen klassikko. Näkymättömän miehen voi ladata englanniksi ilmaisena ekirjana Project Gutenbergista.


Science fiction -haaste

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...