Harkitsin Mary Robinette Kowalin Nebula-ehdokkaan Shades of Milk and Honeyn lukemista viime vuonna, mutta päätin luottaa Booksyn arvosteluun kirjasta ja jätin sen pois lukulistaltani. Kowalin pienoisromaani-kategoriassa oleva Hugo-ehdokas Kiss Me Twice sen sijaan tuli luettua. Kirjailijan edellinen Hugo-ehdokkuus ja itse asiassa -voitto on viime vuodelta For Want of a Nail -novellilla (arvostelu). Etsivätarina kertoo poliisismies Huangin ja poliisin käyttämän tietojärjestelmän tekoälyn Metan läheisistä suhteista. Murhatapauksen yhteydessä tekoäly kaapataan ja backup-versio ryhtyy auttamaan alkuperäisen version etsimisessä ja tapauksen ratkaisemisessa. Metta on ominut itselleen flirttailevan Mae Westin persoonan kommunikoidessaan Huangin kanssa ja tarinassa onkin runsaasti lainauksia kyseiseltä näyttelijältä sekä myös muista elokuvista. Huangin ja Metan välinen vuorovaikutus nousee jopa tärkeämmäksi tasoksi kuin itse tapauksen selvittely ja juonikuvio, mihin se kuitenkin linkittyy erinomaisesti loppua myöten.
Kiss Me Twice on vaivatonta luettavaa, kepeää sanailua ja myös kevyttä pohdintaa tekoälyn inhimillisyydestä ja itsenäisyydestä. Tavallaan Kowalin kertomus pyörii samoissa ympyröissä kuin aiemmin lukemani ehdokkaan Catherynne M. Valenten Silently and Very Fastkin (arvostelu). Valente onnistuu kuitenkin tyylillisesti vakuuttamaan minut paremmin. Pidin siitä, että tarinassa valotettiin Metan tapaa vaihtaa persoonaansa työskennellessään eri henkilöiden kanssa. Pelkkä Huang-Metta olisi ollut minulle siinä flirttailun äärirajoilla kiinnostavuudessa. Kowal kulkee tällä tarinallaan vähemmän pitämieni Connie Willisin elokuvamaailman tarinoiden jalanjäljissä, tosin astetta romanttisemman sävyn suunnassa. Tuon sävyeron vuoksi en nostaisi Kowalia Willisin tasolle, eikä Kiss Me Twice pärjää minun asteikollani Hugo-taistossa Valentellekaan. Silti ihan kiva välipalatarina luettavaksi, ilmaiseksi täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat iloinen yllätys!