lauantai 8. tammikuuta 2011

Kage Baker: In the Garden of Iden

In the Garden of Iden aloittaa Kage Bakerin aikamatkailuun liittyvän The Company -sarjan. Kirja on julkaistu vuonna 1997. Sarja käsittää 8 varsinaista osaa ja 6 liitännäiskirjaa sekä joitain novelleja.

2300-luvulla joukko tutkijoita keksi aikamatkailun. Pystyäkseen hyödyntämään tätä tehokkaasti he päättivät kehittää myös kuolemattomat kyborgit, jotka eläisivät läpi ajan toimien Dr. Zeus Incorporated -yhtiön eli The Companyn (jota kutsutaan myös Gentlemen's Speculative Societyksi joissain kirjoissa) palveluksessa. Aikamatkailuun liittyy sääntö; kirjoitettua historiaa ei voi muuttaa, mutta siihen osaan mitä ei ole mihinkään tallennettu tietona, voi puuttua. Jos jokin kasvi tai eläin on kirjattu kuolleeksi sukupuuttoon, sitä ei voi muuttaa, mutta mikään ei estä tulevaisuudessa jostain oudosta paikasta löytämästä yllättäen samaista kauan kadoksissa ollutta lajiketta, jonka yhtiö on sinne vuosisatojen ja tuhansien jälkeen siirtänyt. Vaikuttamalla kirjaamattomaan historiaan Dr. Zeuksesta on tullut rikas ja vaikutusvaltainen yhtiö.

Dr. Zeus ei pysty muuttamaan ketä tahansa kyborgiksi, vaan siihen soveltuvat erityisesti lapset. Niinpä he poimivat eri aikakausilta lapsia, jotka vastaavat vaatimuksiin ja ovat vaarassa tai tulleet hylätyksi. Yksi näistä lapsista on Mendoza, joka nelivuotiaana 1540-luvulla pelastetaan yhtiöön Espanjan inkvisition kynsistä, pelastajana Joseph. Läpikäytyään muutosprosessin kyborgiksi, kuolevaisia ihmisiä karttava Mendoza lähetetään ensin Espanjaan vuodeksi luomaan identiteettiä tehtäväänsä varten ja sitten Englantiin Josephin ja toisen kyborgin, eläintieteilijä Neferin seurassa Tudor-kuningatar Mary I -hallituskaudelle. Hallitsijan puolisona on espanjalainen Philip ja suhtautuminen espanjalaisiin on hieman suopeampaa kuin Henry VIII:n aikaan, mutta silti kovinkaan leppoisat olot ei vierailijoilla ole. Kasvitieteilijänä Mendozan tehtävänä on pelastaa Sir Walter Idenin puutarhasta harvinainen paatsamapensaslajike tulevaisuutta varten. Kuvioita sekoittavat kuitenkin Idenin palveluksessa oleva Nicholas Harpole ja käynnissä oleva uskonnollinen protestanttien ja katolilaisten valtataistelu, sekä Mary I:n rajut uskonpuhdistustoimenpiteet. Ei häntä turhaan kutsuttu lisänimellä Verinen.

In the Garden of Iden yllätti minut hieman, sillä se oli paikoin erilainen kuin mitä osasin odottaa tähän mennessä lukemistani Company-kirjoista. Kirjassa keskitytään melkoisesti Mendozan ja Nicholasin suhteeseen ja tällaiselle yltiöromantiikalle allergiselle henkilölle nämä osiot kirjasta olivat pettymys. Sen sijaan kuvaus Tudorin ajan Englannista ihastutti, joskaan se ei ollutkaan yksityiskohtaisen tarkkaa. Baker ei selvästikään lähde samoille linjoille kuvauksessaan kuin esim. Connie Willis aikamatkailukirjojensa historiaosuuksissa. Uskonnollinen paatoksellisuus saa myös kirjassa suuren osuuden ja vaikka se ei oikeastaan minua lukiessa hirveästi innostanut, ymmärsin sen merkityksen tarinan tunnelman ja juonen kannalta saatuani kirjan loppuun. Baker itse asiassa kehittää melkoisen onnistuneella tavalla inkvisiosta ja katolilaisuuden ja protestanttisuuden vastakkaisasettelusta tarinan kaaren, joka saa arvoisensa lopun. Kyseessä on Mendozan kasvutarina, jolla halutaan korostaa, että vaikka kyborgit ovatkin kuolemattomia, eivätkä enää ihmisiä lähtökohdastaan huolimatta, he ovat joka tapauksessa inhimillisiä tunteineen päivineen.

Kirjasta jäi hieman vaivaamaan aikamatkailuun liittyvät ongelmat (tai niiden puute), ja väkisinkin sitä etsi kohtia kyborgien toiminnassa, jotka olisivat voineet vaikuttaa historiaan. Kirjassa mainittiin ja kuvattiin monia kuolemattomien erikoislaatuisia ominaisuuksia, mutta koskapa he olivat tehtävässään olevinaan tavallisia ihmisiä, ei näitä kykyjä päästy äärimmäisyyksiin asti tutkailemaan. Bakerin kielenkäyttö on onnistunutta ja vanhahtava tapa puhua englantia on paikallaan, mikä luo mielenkiintoisen ristiriidan Bakerin muuten modernille tavalle ilmaista asioita. Tarinasta löytyy huumoriakin, vaikka puitteet Englannin surkeaa säätä myöten ovatkin hieman ankeat. Kyborgien radiolähetykset mm. Maryn ja Philipin häistä on hilpeä ripaus modernia mediaa keskiajalla. Vaikka pidin Bakerin Rude Mechanicals -pienoisromaanista (arvostelu) enemmän kokonaisuudessaan kuin In the Garden of Idenistä, ei sarjan aloituskirja ollut yhtään huono, vaan herätti kiinnostuksen mihin tästä eteenpäin sarjassa mennään. Olen jo aloittanut kakkoskirjan Sky Coyoten luvun ja siitä lähiaikoina myös arvostelu.


Aakkoshaasteen B-kirja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...