perjantai 10. syyskuuta 2010

Kirjamuuri


Amerikkalaiset tekevät muutakin kirjoilla kuin vain polttavat niitä (tai uhkailevat polttaa). He käyttävät niitä piristämään kaupunkiympäristöä. Ainakin Kansas Cityssä, josta seuraavat kuvat ovat peräisin.


Kyseisen kuvan ja seuraavankin on ottanut Jonathan Moreau (kannattaa käydä linkistä katsomassa kuvia isokokoisena). Kyseessä oleva rakennus on kaupungin keskuskirjasto ja sen parkkitilat. Täytyy sanoa, että tuollainen kirjastorakennus piristäisi kummasti myös täällä pohjoisessa, jossa maakuntakirjasto on kovin ankean näköinen, oli se sitten vaikka kuinka Alvar Aallon suunnittelema.


Kirjojen polttaminen ei ole mitään uutta, sillä on pitkä historia, joka koskee myös muita kuin uskonnollisia kirjoja. Kun seurasin tarkemmin Harry Potter -sarjaan liittyviä maailmantapahtumia, USA:ssa raportoitiin sarjan kirjojen useita eri polttamistapauksia ja sitäkin enemmän sanallista vastutusta oikeusistuimia myöten. Pari paavia ehti kausillaan tuomita velhopojan ja muistanpa yhden tapahtuman Saksastakin, jossa vanhemmat uhkasivat ottaa lapsensa pois koulusta, jos koulun kirjallisuuden opetuslistalta ei poisteta Pottereita. J.K. Rowlingin tapauksesta tuli mieleeni vuonna 1991 tehty elokuva, Closet Land, jossa lastenkirjailijaa syytettiin poliittisten viestien liittämisestä kirjoihinsa. Hieno elokuva, jossa oli kokonaiset kaksi näyttelijää, Madeline Stowe ja Alan Rickman (juuri se Rowlingin Kalkaroksen näyttelijä).

Kirjallisuus voi olla vaarallista, kynä miekkaa terävämpi jne. Vaikka hyvin usein kirjanpolttamiset tai tuhoamiset yleensäkin liittyvät uskonnollisiin ryhmittymiin ja aatteisiin, niin niitä ei voi hyväksyä mistään syystä. Sensuuria tapahtuu ja itsesensuuria sitäkin enemmän, ja piilossa tapahtuvana ne ovat ehkä vieläkin vaarallisempia vapaalle sanalle, kuin julkiset polttamiset. Siitä huolimatta minua kirpaisee joka kerta kun näen kirjan palavan.

Maailman mittakaavasta pieneen kylään: hieman henkilökohtaisempi kirjanpolttamistapaus :)

Kun olin pikkurillinkokoinen, saimme erään kuolinpesän kiinteistön oston yhteydessä melkoisen määrän kirjoja, mutta muistan, että kaikki niistä kirjoista eivät päätyneet kotimme kirjahyllyyn, vaan tulivat poltetuksi uuninpesässä. Ilman mielenosoituksia. Taisivat vanhemmistani poltetut kirjat olla vain tylsiä tai mitään sanomattomia, ehkäpä myös huonokuntoisia. Niistä, jotka säästettiin, muistan erityisesti maailman historiaan liittyvän tietokirjasarjan, jota lueskelin kohtalaisen vasta lukemaan oppineena. Jostain syystä Englannin kuningas Henry VIII vaimoineen kiinnosti minua erityisen paljon. Enkä ole tuosta kiinnostuksesta päässyt irti sen jälkeen. Hyvä, etteivät kaikki kirjat päätyneet tuleen.

Vaikka viimeisin kirjanpolttouhkaus jää toteuttamatta, niin Kansasissa olevan kirja-aiheisen muurin kirjojen joukosta löytyy aiheeseen yksi erittäin osuva teos: Ray Bradburyn Fahrenheit 451.

Kuva: wcb0028

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...