A Dance with Dragonsista

Lienee selvää George R.R. Martinin viimeisimmän A Dance with Dragonsia koskevan blogipäivityksen jälkeen, että kirjailijan asettama tavoite saada viides Tulen ja jään laulu -kirja valmiiksi lokakuun loppuun mennessä ei toteudu. Meereeniin liittyvä ongelma on vielä ratkaisematta ja Martin lähtee ensi viikolla coneilemaan ja vierailemaan Game of Thrones tv-sarjan pilotin kuvauspaikoille, ensin Pohjois-Irlantiin ja sitten Marokkoon. Sen jälkeen ollaankin lähes marraskuun lopussa. Martinin brittiläinen kustannusyhtiö toivoo saavansa tiedon Dancen valmistumisesta marras-joulukuussa, mutta olen pikkuhiljaa taipuvainen uskomaan, että kirja ei valmistu vielä vuoden loppuun mennessä.

Viimeisen kolmen kuukauden aikana Martin on saanut luonnosversiovaiheesta valmiiksi noin 100 käsikirjoitussivua. Jos kirjaan on tulossa vielä pari sataa sivua ennen kuin se on valmis, niin kirjoittamiseen menee yksinkertaisen laskuopin mukaan noin puolisen vuotta. Jos kirjaan on puolestaan tulossa vielä 400 sivua, niin odottelemme valmistumisilmoitusta näihin aikoihin ensi vuonna. Matematiikallahan ei tietenkään ole mitään tekemistä kirjan kirjoittamisen kanssa. Martin on kirjailijana inspiraatioriippuvainen. Jos hän pääsee kiinni kirjoittamiseen, niin hän saattaa istua näppäimistön ääressä kellon ympäri. Tarinan ongelmakohdat voivat ratkea kuin itsestään kun ne ovat hautuneet vähän aikaa. Sellaista tapahtuu, voin omasta kokemuksesta sanoa. Ja nukkuminenkin auttaa.

Se, että Martin suostuu päivittämään tilannetietoa Not a Blogissa, on kuitenkin selvä merkki, että hän on itse tyytyväinen kirjoittamiseensa ja päässyt ehkä jopa yli siitä, kuinka paljon hänen niskaansa heitetään paskaa sen vuoksi, että kirja on myöhässä. En voi sanoa olevani kovinkaan hyvä ihmisluonteen havainnoija, mutta sen kolmen päivän aikana, jonka vietin Georgen ja Parrisin kanssa Finnconin yhteydessä, minulle tuli kuva, että Martin on kohtalaisen herkkä (eri asia kuin herkkänahkainen) sille mitä ihmiset sanovat. Oli mielenkiintoista huomata, kuinka Parris toimi puskurina ja henkivartijana Georgelle joissain tilanteissa.

Tietenkään Martinin päivitykset blogissa ei tyydytä niitä henkilöitä, joiden kärsivällisyys on jo aikaa sitten loppunut odottamiseen. Haluaisin itsekin saada kirjan käsini mahdollisimman pian, mutta se ei oikeuta  minua arvostelemaan esim. Martinin ulkonäköä ja nimittelemään häntä loukkaavasti. Näin ei ilmeisesti ajattele se porukka, joka postittelee Finish the Book, George -journalissa, jossa huumorin varjolla tuntuu olevan oikeus sanoa mitä tahansa. Okei, kritiikki on paikallaan, mutta jos on pettynyt kirjailijan kirjoittamisvauhtiin tai tarinan tasoon viimeisessä kirjassa, niin mielestäni nimittelyt ja irvailut kirjailijan ulkonäöstä, painosta ja ruokailutottumuksista ei ole oikea tapa tuoda kritiikkiä esille. Twitterissä olen törmännyt pari kertaa kommentteihin, joissa sanotaan, että he vihaavat Martinia, koska A Dance with Dragons ei ole vielä valmis, vaikka he ovat saaneet jo neljännen kirjan luettua tai ovat lukeneet aiemmat osat jo kahteen kertaan tms. On varmasti mielenkiintoista vihata kirjailijaa, jonka kirjoja he rakastavat... Elämä on täynnä suuria tunteita.

Jos Martinilla on  vihaajia ja haukkujia, niin löytyy häneltä nuoleskelijoitakin. Nettiympyröissä olen huomannut useita, jotka tuntevat tarpeekseen lytistää kaiken kritiikin mikä Martiniin tai hänen kirjoituksiin kohdistuu kuin se olisi henkilökohtainen loukkaus heitä itseään vastaan. Ja mitä tahansa Martin blogissaan kirjoittaakin, se on heistä jumaloimisen arvoista. Seurasin Finnconissa erästä tällaista äärimmäistä fanitustapausta samalla tuntien niin mielenkiintoa kuin pahoinvointiakin. Minusta lukijalla on oikeus sanoa mielipiteensä kirjasta, vaikka se olisikin negatiivinen suurelta osin. Enpä minäkään blogissani kirja-arvosteluja kirjoittaisi, jos en katsoisi siihen olevan oikeutta. Haluan kuitenkin pitää Martiniin henkilönä tietynlaista etäisyyttä, koska kirjat on se mihin keskityn ja kirjailija niiden takana elää omaa elämäänsä. Tätä aihetta sivuten oli muuten mielenkiintoista keskustelua Robin Hobbin uutisryhmässä jokin aika sitten: Can you enjoy the work of a writer you dislike? or enjoy a person but not his/her writing? Eikä tuotakaan keskustelua käyty ilman, että Martin vedettiin esille.

Palatakseni A Dance with Dragonsiin. Olen lukenut kaikki kirjaan liittyvät spoileriluvut (itsestään selvää, kun olen tehnyt niistä suomenkieliset lyhennelmät) ja onkinut tietoa niin paljon kuin mahdollista tulevista tapahtumista. Odotettavissa on paljon mielenkiintoista ja luulenpa, että Martin tulee vielä useampaan kertaan rikkomaan odotuksiamme tarinan kulussa. Se miten kauan kestää, ennen kuin pääsemme toteamaan tämän, on vielä arvoitus. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että joudumme odottamaan vielä ainakin yli puoli vuotta, jos ei jopa ihan vuotta. Ja jos kirja ilmestyy ennen ensi kesää, niin mikä sen miellyttävämpi yllätys.  Ainakin on jo tiedossa, että kirjasta on tulossa yli 800-sivuinen. Jei!