Alan Moore & Kevin O'Neill: Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga: Musta kansio

Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liiga -sarjan lukemiseni on edennyt viimeistä myöten. Alan Mooren ja Kevin O’Neillin yhteistyösarjakuvan kolmas tuotos, Musta kansio (The League of Extraordinary Gentlemen: Black Dossier), julkaistiin englanniksi 2007 ja suomennos ilmestyi syksyllä 2013. Musta kansio poikkeaa sekä sisällöltään että rakenteeltaan kahdesta ensimmäisestä Merkillisestä herramiesliigasta (arvostelut), sillä se ei ajoitu viktoriaaniselle kaudelle vaan kertoo liigan varhaisesta historiasta ja vaiheista sekä jäsenistä 1900-luvun alkupuoliskolla marsilaisten kohtaamisen jälkeen. Nämä vaiheet on rekisteröity ns. mustaan kansioon, jonka Mina Murray ja Allan Quatermain varastavat haltuunsa 1950-luvulla. Ajat ovat muuttuneet ja Englantia hallitsevat uudet voimat, joiden toiveena on tehdä liigasta kokonaan historiaa.

Musta kansio on epätasainen kooste mennyttä ja nykyisyyttä, eivätkä kaikki osiot olleet yhtälailla kiinnostavia. Herrasmiesliigan tapahtumien kulku marsilaisten hyökkäyksen jälkeen kiinnosti eniten ja siirtyminen sen johdosta varhaiseen avaruusaikaan. Sen sijaan sukupuolta ajoittain vaihtavan Orlandon elämänvaiheet ja Fanny Hillin pornografinen osuus ovat lähinnä tylsiä, vaikka avaavat hahmojen taustaa. Samoin liigan ranskalaiset ja saksalaiset vastineet eivät innostaneet. Tarina etenee sarjakuvien lisäksi lyhyillä tarinoilla, joita kahdessa ensimmäisessä Herrasmies-albumissa on vain lopussa. Seassa on kuvia mm. Minan ja Allanin lähettämistä postikorteista tervehdyksineen, mikä piristää kokonaisuutta.

Musta kansio vilisee jälleen bongattavaa, vaikka juonipuoli itsessään pissiikin hieman. On James Bondia, Woosteria ja Jeevesia, Lovecraft ja Orwell-viitteitä ja paljon muuta kirjalliseen ja kuvalliseen median liittyvää. Lopussa lennetään satu- ja mytologiahahmojen kansoittamaan Liekehtivään maailmaan ja luetaan sarjakuvaa kolmeulotteisena kirjan mukana tulleet puna-vihreälasit päässä. Hauskaa, mutta samalla hieman rasittavaa. Enkä päässyt oikein edes kärryille Liekehtivän maailman perimmäisestä tarkoituksesta, mutta joukkoon liittyi joka tapauksessa historiaosuudessa alussa ollut miesnainen, Orlando.

James Bondin ja Minan kohtaaminen

Musta kansio tulvii niin paljon uutta, että yhdellä lukukerralla tuntuu olevan vaikea omaksua sen kaikkea sisältöä. Toisaalta sitä ei haluttanut lukea uusiksikaan epätasaisuuden vuoksi. Onneksi sen verran jäi kokonaisuudesta päähän, että eteneminen kolmeen viimeisimpään Kerrassaan merkillisten herrasmiesten liigan tarinaan sujui saumattomasti. Tuntuu oudolta, että Musta kansio ilmestyi suomeksi vasta Century-albumien jälkeen, sillä se mielestäni sisältää asioita, jotka on hyvä tietää ennen etenemistä 1910, 1969 ja 2009:n tarinoihin. Niistä kuitenkin lisää myöhemmin.

Mustassa kansiossa on mielenkiintoisia yksityiskohtia, mutta kokonaisuutena se on pettymys. Ihastuin kahden ensimmäisen Herrasmiesliigan steampunk-aikakauteen, ja siitä pois siirtyminen sekä joidenkin tuttujen hahmojen menetys ovat selkeä miinus fiiliksen kannalta.