lauantai 4. toukokuuta 2013

Jari Koponen: Maailman SF käännöksinä

Viime vuonna tuli hankittua yksi harvoista painetuista kirjallisuuden bibliografioista, ihan uteliaisuuden vuoksi. Olen jo useamman vuoden halunnut laajentaa genretuntemustani maailmanlaajuiseksi ja hitaasti siihen olen pyrkinytkin, kuten sivun alaosan kartasta näkyy. Olin vain silmäillyt Jari Koposen teosta Maailman SF käännöksinä – Världens SF i översättningar – World SF in translation (2012), mutta ennen Hugo-äänestystä siihen tuli sitten tutustuttua paremmin. Kirjan alussa on kolmella otsikon kielellä kirjoitettu 16-sivuinen johdanto, jossa kerrotaan bibliografian sisällöstä, mitä on otettu mukaan ja mitä jätetty pois,  lähteistä, virhelähteistä sekä käännösten historiasta. Niiden jälkeen seuraavat noin 400 sivua täyttää maittain aakkosjärjestyksessä tiedot kunkin maan käännetystä science fiction kirjallisuudesta, alkaen Argentiinasta päättyen Zimbabween ja keskittyen nimenomaan ei-angloamerikkalaisiin maihin. Sen jälkeen tulee vielä informaatiota monikansallisista antologioista ja lehdistä sekä hakemisto. Takakannen tekstin mukaan kirja sisältää tiedot noin 3500 romaanista tai novellista.

Maailman SF käännöksinä on hakuteos, ja kuten usein painetut hakuteokset ja ensyklopediat, se on jo painosta tullessaan vanhentunut. Siitä puuttuu uusin ajankohtainen tieto ja mitä pidemmälle julkaisusta mennään, sen vähemmän se on ajan tasalla. Kirjassa huomaa myös joitain translitteroinnin ongelmaan liittyviä seikkoja, esimerkiksi paitsi että Ahmad Khalid Tawfiqin (Utopia) viimeisimmät käännöstiedot luonnollisestikin puuttuvat, myös nimi on muodossa Towfik. Näistä seikoista huolimatta teoksen sisältö ei ole tietenkään hyödytön. Sillä on paljon annettavaa siihen astista informaatiota ja aina voi lisäksi käyttää apuna internetiä täydentämään viimeisimpiä tietoja.

Olen jo viettänyt bibliografian parissa tovin käydessäni läpi eri maiden käännöskirjallisuutta ja löytänyt useita teoksia, jotka olen saanut tai voin saada käsiini vähintään englanniksi. Joidenkin teosten löytäminen on kiven alla ja saattaa käydä hintavaksikin. Silti uskon ammentavani Maailman SF käännöksinä -teoksesta tietoja lukuharrastustani varten jatkossakin. Kirja on suunnattu tieteiskirjallisuutta harrastaville tai kirjallisuuden tutkijoille lähdeteokseksi ja monikielisyytensä vuoksi myös kansainväliseen käyttöön. Ekirjojen suosijana olisin tietenkin toivonut, että opus olisi saatavana sähköisessä muodossakin, mutta toistaiseksi Maailman SF:n käännöksinä voi hankkia vain paperiversiona ja hintaakin on kohtalaisen paljon.

4 kommenttia:

  1. Mua niin hämmentää bibliografioiden sisäsyntyinen ironisuus. Kirjoittamisessa on kauhea työ ja jo tehdessä tietää, että teos on "vanhaa tietoa" heti kun sen päästää käsistään. Silti nämä ovat äärettömän tärkeitä opuksia, joiden parasta jälkeen -päiväys on jossain tulevaisuudessa, kun pyritään selvittämään jotain historiallista. Ainakin näin historioitsijan silmissä.

    Heitin sinulle haasteen Kirjasfäärissä. http://kirjasfaari.fi/2013/05/liebster-blog/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä opusten tärkeydestä. Hienoa, että tällaisia julkaistaan.

      Kiitos haasteesta, onkin sopivasti kirjallisia kysymyksiä, joten palaan siihen myöhemmin.

      Poista
  2. On totta, että bibliografiat ovat vanhentuneita jo ilmestyessään. Silti niiden (nimenomaan painettujen) tärkeys esim. kirjastotyössä on vertaansa vailla. Painetun kirjan käyttöliittymä on vaan niin hyvä, vaikka e-kirjaa olisi helpompi pitää ajan tasalla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa kuulla. Painetuilla kirjoilla on omat arvonsa ja jatkumonsa. Itse olen tutkimustyössäni siirtynyt lähes kokonaan elektronisten tietokantojen/julkaisujen/artikkelien maailmaan. Viime viikolla erikoiskirjastomme ilmoitti, että kaikki omat tutkimussektorimme julkaisut 1900-luvun alusta lähtien on nyt sähköisessä muodossa. Yleishakuteokset sentään löytyvät kuitenkin vain paperisina.

      Poista

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...