keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Hugh Howey: Wool 4-5

Saatuani Hugh Howeyn post-apokalyptisen Wool-sarjan (Silo-saagan ensimmäinen sarja) osat 1, 2 ja 3 luettua (arvostelut), pidin muutaman päivän tauon ja luin osat 4 - The Unraveling ja 5 - The Stranded jälleen yhteen putkeen. Wool kannattaa hankkia kaikki osat sisältävänä Omnibus-versiona, johon käsittääkseni on viimeisimpään ekirja-versioon tehty vielä brittikustantajan pyytämiä muutoksia ja lisäyksiä. Muutokset löytyvät myös paperiversiosta, joka julkaistaan ensi vuoden alussa. USA:ssa kirjailja käsittääkseni jatkaa omakustannuslinjalla, sillä edes kuusinumeroiset kustannussopimustarjoukset eivät ole houkuttaneet tarpeeksi. Käännösoikeuksia on myyty useisiin maihin, mutta ei pelkoa, tietääkseni ainakaan toistaiseksi ei Suomeen. Alla olevassa tekstissä saattaa esiintyä juonipaljastuksia kolmesta aiemmasta osasta, joten kannattaa lukea vasta kun on tutustunut sarjan alkupuoleen

Neljännessä osassa tarina etenee kolmesta eri näkökulmasta katsottuna. Saastuneen maailman turvapaikasta karkotettu Juliette lähti kävelemään kolmannessa osassa poispäin siilosta jättäen sensorien puhdistuksen ennen kuulumattomasti väliin, mikä sai IT-osaston johtajan ja pormestari Bernardin reagoimaan voimakkaasti. Nelososassa seurataan mitä Juliette löytää siilon ulkopuolelta tuhoutuneesta maailmasta. Samaan aikaan Julietten perään haikaileva Lukas joutuu tekemisiin Bernardin kanssa ja saa tältä yllättävän tarjouksen. Julietten karkotus on nostanut Mekaniikka-osastolla kapinahengen ja he valmistautuvat Tarvike-osaston kanssa ottamaan vallan siilo 18:ssa.

The Unraveling on tunnelmaltaan erilainen kuin kolme ensimmäistä osaa, joissa välittyi ihmisten välinen herkkyys ja intiimiys. Tarina siirtyy kohti tavanomaisempaa kerrontaa. Julietten osuudet ovat yhä pitkälti kertojan pään sisällä ja niissä voi kokea ahdistuksen ja yksinäisyyden maailmankuvauksen kautta. Julietten osuudet ovatkin nelososan onnistuneimpia. Odotin Lukasista jotain muuta kuin sain. Henkilö ei loppujen lopuksi ollut niin mielenkiintoinen. Bernardin hahmosta Howey teki onnistuneesti uskottavan byrokraatin ja velvollisuudentuntoisen toteuttajan, eikä lipsahtanut mustavalkoiseen hyvä/paha -asetelmaan. Wool 4 on pituudeltaan vain reilun 120 ekirjan sivun mittainen. Kerronta on yhä sujuvaa, mutta ensimmäisen kerran tuli tunne, että osa on välipala, vaikka siinä tapahtuu juonen käännekohta ja se vie tarinaa reilusti eteenpäin. Ehkä minua häiritsi tunnelman muuttuminen. Tunnelma on nimenomaan se mitä arvostin kolmessa ensimmäisessä osassa. Mietin myös miltä tuntuisi lukea kirja yhteensulautettuna kerrontana tietämättä, että tarinat on julkaistu erillisinä osina.

Wool 5 - The Stranded on sarjan pisin osa, lähes kolmensadan sivun mittainen. Tarina jakautuu siilojen 18. ja 17. välille. Juliette ja hänen siilo 17:a löytämänsä asukki Solo tutkiskelevat miten saada siilon alimmat kerrokset vedettömiksi ja koneistus jälleen toimimaan. He kohtaavat myös yllätyksen. Siilossa 18 käydään sisällissotaa poliisivoimien puolustautuessa kapinallisia vastaan, eikä uhreilta vältytä. Pikkuhiljaa siilolaisille alkaa myös välittyä käsitys ympäröivästä maailmasta, mikä saa uumoilemaan, että kaikkea ei ole vielä kerrottu.

Viidennessä osassa on selvää, että alkuosien tunnelma on mennyttä, ehkä niin kuuluu ollakin. Ollaan siirrytty toiminnan alueelle. Julietten ja Solon välille ei synny sellaista läheisyyttä, edes henkisellä aikuinen ja lapsi -tasolla, mitä tarjottiin useiden hahmojen välille alkuosissa. Mikä on hieman harmi, tai sitten en vain aistinut sitä. Solo on mielenkiintoinen hahmo, jonka sisäistä maailmaa olisi voinut luodata syvempäänkin. Lukasin ja Bernardin suhde kehittyy ja siinä on havaittavissa niin jännitteitä kuin Lukasin osalta myös huojuntaa, joka saa epäilemään mihin suuntaan hahmo onkaan kehittymässä. Valitettavasti lopun yllätyskäänteistä huolimatta, joista yksi ainakin tuli lähes puskista, tarinan loppu jää kaihertamaan liian helppona.

Wool 4-5 laskevat Wool-sarjan kokonaistasoa hieman alemmaksi siitä mitä alku lupaa. Sarjan maailma on kuitenkin kiehtova ja hahmot ovat inhimillisen ihmismäisiä ja uskottavia, tavallisia miehiä ja naisia. Kaikki juonikuviot eivät ehkä ole täysin tyydyttäviä, mutta sekin riippuu varmasti lukijan odotuksista ja mieltymyksistä. Kerrankin genretarinassa nähdään myös harvinainen paritus, jossa nainen on selkeästi vanhempi osapuoli (jokunen niitä on tullut vastaan, ei montaa). Howey jatkaa maailman kuvausta ja siilojen tarinaa tulevaisuudessakin, ja saatanpa hyvinkin palata niiden pariin, kuten kirjailijan muidenkin teosten pariin. Nyt sitten odotellaan saako Gangs of New York / Schindlerin lista / The Girl with the Dragon Tattoo -käsikirjoittaja Steven Zaillian ja ohjaaja Ridley Scott tästä aikaiseksi elokuvaa. Toistaiseksi vain optio on hankittuna.

1 kommentti:

  1. Minäkin luin tämän nyt suomennettuna versiona ja tykkäsin kovasti. Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että toiminnallisuus korostuu tunnelman kustannuksella loppua kohti… ja Jules ei ole minusta lopussa ollenkaan samanoloinen ihminen kuin alussa. Varmaan johtuu juuri siitä, että hänen sisäinen maailmansa ei oikein tule esille kuin tiukimmissa hengissäselviytymiskamppailuissa.

    VastaaPoista

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...