tiistai 18. syyskuuta 2012

David Mitchell: Pilvikartasto

David Mitchellin Pilvikartasto (Cloud Atlas, 2004) julkaistiin suomeksi vuonna 2008. Nyt tulevan elokuvan myötä päätin vihdoin nostaa sen luettavien kirjojen pinon syvyyksistä. Pilvikartasto on ollut mm. Booker, Nebula, Tähtivaeltaja ja Arthur C. Clarke -palkintoehdokas ja kirjaa on saatavilla sekä sidottuna että pokkarina. Kirjan pohjalta tehty elokuva saa ensi-iltansa lokakuussa USA:ssa, mutta en edelleenkään ole nähnyt Suomen aikataulua. Ehkä marras-joulukuussa, kuten muissa Pohjoismaissa?

Pilvikartasto on rakenteeltaan erikoinen ja hieman haastava. Se sisältää kuusi tarinaa, jotka sijoittuvat eri aikakausiin aina 1800-luvulta lähitulevaisuuteen ja eri paikkoihin Tyynen valtameren saaristosta Amerikkaan, Eurooppaan ja Itä-Aasiaan. Kirjan jokaisessa osiossa on eri päähenkilö. Ensimmäisessä osassa notaari Adam Ewing kertoo matkapäiväkirjan muodossa purjelaivamatkastaan Tyynellämerellä ja havaintojaan saarten heimolaisista ja heidän elämästään sekä kärsimästään sairaudesta. Toisessa englantilainen muusikko Robert Frobisher kirjoittaa kirjeissä kokemuksistaan Belgiassa tunnetumman muusikon assistenttina. Kolmannessa osassa journalisti Luisa Rey tutkii ydinvoimalan turvallisuutta koskevia raportteja fyysikko Sixsmithin avustuksella. Neljännessä kustantaja Timothy Cavendish julkaisee ainokaisen menestysteoksensa ja joutuu pakenemaan asiakkaansa uhkaavia sukulaisia. Kuudennessa tarinassa geneettinen klooni Sonmi~451 on kuulusteltavana kapinallisuudesta ja viimeisessä post-apokalyptisessa tarinassa vanha heimolaismies Zachry kertoo tapaamisestaan entistä maailmaa edustavan Meronymin kanssa.

Itse tarinat eivät sinänsä ole kirjan ”se” jippo, vaan rakenne, joka avautuu vasta lukiessa, ja siksipä en siitä sen enempää arvostelun yhteydessä halua kertoa. Kirjan takakannessa oleva maatuskanukke-vertaus ei kuitenkaan mielestäni pidä täysin paikkaansa. Itse en rakenteesta etukäteen tiennyt, minkä koen positiiviseksi asiaksi näin jälkikäteen. Jokainen tarina on tyyliltään erilainen ja kuvastaa aikakauttaan, mutta silti niissä on sen verran samaa, että ne muodostavat kuin hämähäkin seittiin sijoittuvan yksittäisen kokonaisuuden, linjan. Yhteiset teemat toistuvat, ne ovat vain kunkin tarinan kohdalla puettu hieman eri asuun.

Osa tarinoista kiehtoo enemmän kuin toiset. Esimerkiksi Zachryn osio tuntui pitkästyttävältä, mutta parani loppua kohden kun sen sisältö lopulta aukesi. Suosikikseni nousi Sonmi-kloonin osiot niiden science fictionmaisuuden vuoksi. Paitsi kirjan rakenne niin myös Mitchellin kirjoitustyyli on haastava. Alussa keskittymistä sekoitti ja-sanan ajoittainen korvaaminen &-merkillä sekä yhden kirjaimen lyhenteet ja myöhemmin yhdessä osiossa sanojen yhteen kirjoittaminen puhetyylin ilmentämisessä. Kääntäjällä on varmasti ollut tekemistä tekstin työstämisessä ja luulenpa, että kirjan lukeminen englanniksi olisi vienyt vielä enemmän aikaa kuin nyt meni. Kirjailija pitää koko kirjan ajan lukijaa varpaillaan mitä seuraavassa osiossa tuleman pitää. Kirjoitustyyli pakottaa hitaaseen lukutyyliin.

Mitchell on kirjoittanut ovelan ja älykkään kirjan. Yli 600-sivuinen Pilvikartasto ei päästä lukijaa helpolla, mutta on loppujen lopuksi antoisa kokemus. Jokin jäi silti kaihertamaan, jotta se olisi tuntunut täysosumalta. Ehkä keskittyminen esimerkiksi kolmeen-neljään tarinalinjaan olisi tuottanut tiivistetympää ja sisällöllisesti voimallisempaa jälkeä. Kirjailijalta ilmestyy ensi vuonna uusi käännös, Jacob de Zoetin tuhat syksyä, joka tosin ei taida olla genrekirja. Luultavasti tulee kuitenkin luettua.

Alla vielä uusin pitkä traileri tulevasta elokuvasta. Sen perusteella kirjaan nähden on tehty muutoksia, uusia tulkintoja. On mielenkiintoista nähdä miten ne toimivat. Näyttelijäkaarti on ainakin nimekäs.



9 kommenttia:

  1. Hitsi, kun en millään voi lukea arvosteluasi vielä. Olen kohta päässyt kirjassa murre osuuden loppuun – luulenpa pitäväni pienen ajatustauon ennen kakkos-osioita. Palaan.

    VastaaPoista
  2. Eipä tämä mihinkään tästä häviä. Luet teosta näköjään vielä hartaammassa tahdissa kuin minä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa loppujen lopuksi aikas mielenkiintoinen kokonaisuus. Luulen kirjan vielä paranevan mielessäni ajansaatossa… ainakin asioita jäi mietityttämään. Yksittäisistä kertomuksista Sonmi oli munkin lemppari. Leffa ja sen tulkinta pitää kyllä nähdä.

      Poista
    2. Joidenkin kirjojen jälkikaiku tosiaan joko positiivistuu tai negatiivistuu mielessä. Niistä on vaikea sanoa lopullista mielipidettä heti lukemisen jälkeen, ne vaativat haudutusaikaa.

      Leffa on aika kunnianhimoinen ja eeppisiin mittoihin yltävä trailerista päätellen. Kirja ei ollut ylisentimentaalinen, toivottavasti elokuvakaan ei ole.

      Poista
  3. Minä puolestani uuvuin jo ihan kirjan alkusivuille! Työhöttöä täynnä oleva pää ei kai kestänyt tällaista vähän vaativampaa tekstiä, ja veikkaan ettei englanniksi lukeminen ehkä auta sekään. Höh. Ja jotenkin kun minulla on tunne, että saattaisin tästä tykätäkin, jos vain pääsisin kyllin pitkälle... No, kirja hengailee nyt tuossa yöpöydälläni, toiveikkaasti odottaen sitä hetkeä jolloin saan vihdoin itseäni niskasta kiinni ja luen sen läpi vaikka hampaat irvessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pilvikartasto voi hyvinkin olla teos, joka ei yksinkertaisesti viehätä kaikkia tai sitten se vain vaatii oikean lukuhetken. Olen todennut tämän jo aiemminkin jossain yhteydessä, mutta sanonpahan vaan, että paksun kirjan lukemiseen menee paljon aikaa ja jos koko ajan on hampaat irvessä, niin leukapielet väsyy :p

      Poista
  4. Luin tämän lukupiiriissä ja linkkasin sinun postauksesi omani perään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoisia nämä lukupiirit. Itse setvin kirjoja ystävien kesken IRL, jos olemme lukeneet saman kirjan, joten se kai ajaa samaa asiaa...
      Kiitos linkistä.

      Poista
    2. Mulla on kaikki kaverit ympäri maata hajallaan eikä lähistöllä asu kovinkaan montaa heistä. Kirjoista on niin mukavaa keskustella että jossain se tarve täytyy tyydyttää, miksi siis ei lukupiirissä:)

      Poista

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...