Kindle - my preciouss!

Kindle ei ole ensimmäinen eikä edes ainoa ekirjan lukulaitteeni, minulla on niitä kolme, mutta viimeisen vuoden aikana Kindle on noussut ykköslukurikseni, koska se on miellyttävä käyttää ja kevyt. Tässä kirjoituksessa en aio kuitenkaan käsitellä lukulaitteita ja niiden tai ekirjojen hyviä tai huonoja puolia, vaan uppoudun ihmismielen synkkiin syvyyksiin ja kerron tositarinan siitä mitä tapahtuu, kun se salaperäistä kirjoitusta sisältävä esine saa otteen sielusta. Klikkaamalla kuvia voi katsoa hieman isompina versioina, mutta varoitan: omalla vastuulla.

My preciouss!

Kaikki alkoi siitä, kun päätin vihdoin hankkia Kindlelleni suojakotelon. Olen kuljettanut laitetta repussani yli vuoden ajan, mutta vasta nyt huomasin sen näyttöön ilmaantuneen ensimmäisen pienen naarmun. Huolestuin. Niinpä kirjauduin britti-Amazoniin etsimään sopivanlaista suojaa mallilleni ja kun sellaisen löysin, klikkasin sen ostoskoriin. Mutta se ei jäänyt siihen. Amazon on katala ja sen kaikkinäkevä, hehkuva silmä tiesi mitä selailin. Niinpä se iski heikkotahtoisen mieleni kimppuun mainoksilla ja ehdotuksilla ja näin sain ensikosketuksen skineihin.

Skinit ovat vinyylipohjaisia graafisilla kuvilla koristeltuja suojatarroja, joilla voi tuunata Kindlen ulkoasua. Minä sorruin. Katsokaa miltä Kindleni nyt näyttää:

Eikä se jäänyt vielä tuohonkaan. Valikoimasta löytyi monta houkuttelevaa grafiikkaa, joten tietenkin seurasin sitä outoa kiehtovaa liekkiä, joka sai sormeni klikkaamaan ostoskoriin myös vaihtonahkan, van Goghia (alla olevassa kuvassa pakkauksessa Kindlesuojukseni alla). Jotenkin tuntui perustellulta, että vaihdonvaraa pitää olla jos satun kyllästymään jo valitsemaani nahkaan.

Mutta sitten se piru vasta iskikin ja laittoi minut ajattelemaan, että USA:n Amazonissakin täytyy olla valikoimaa ja ehkä erilaistakin. - Olihan siellä ja enemmän. Mutta tulenpalava kirous! Lähes kaikissa Kindle Keyboardille tarkoitetuissa skineissä luki teksti ”not available”, tarjolla oli vain jotain ihme koripallo- ja jalkapallojoukkuelogoilla varustettuja nahkoja, ja kuka nyt sellaista Kindleensä haluaa!



Himoitsin erityisesti vieressä olevaa vihreäsävyistä Moon Treeta. Tai kirjahyllynahkakin olisi ollut kiva tai steampunk-henkinen postimerkkityttö (alla). Reilun vuoden vanha Kindle Keyboardini on auttamattoman vanha malli, sille ei enää saa kaikkia haluamiani skinejä.

Mutta entä jos minulla olisikin uuden uutukainen Kindle Fire…

En tiedä oliko harmaa vai valkoinen velho, joka kopautti sauvallaan päähäni maahan ja sai minut sulkemaan netin. Niinpä tulin tilanneeksi vain kaksi skiniä ja sen alun perin aikomani suojakotelon. Mutta Moon Tree jäi kaihertamaan mieltäni... ehkä en koskaan parannu ajatuksesta mistä olen jäänyt paitsi.