Liz Williams: Aavekauppiaan tytär

Sopivasti kirjailija Liz Williamsin Finncon-vierailun alla ilmestyi suomeksi vuonna 2005 julkaistu Rikosetsivä Chen -sarjan ensimmäinen osa Aavekauppiaan tytär (Snake Agent).

Rikosetsivä Chen saa tutkittavakseen kadonneen aaveen tapauksen. Rikkaan teollisuusjohtajan tyttären Pearlin hautajaiset oli järjestetty viimeisen päälle ja luvat olivat kunnossa asianmukaisesti, jotta neidon sielu olisi päässyt siirtymään taivaaseen, mutta niinpä vain aave olikin havaittu helvetin satamasta ja huolestunut äiti ottaa yhteyttä Cheniin, jotta kadonnut aave saataisiin siirrettyä oikeaan osoitteeseen. Chen on lähitulevaisuuteen sijoittuvan Kiinan Singapore Kolmen poliisiyksikön yliluonnollisia tapauksia hoitava etsivä, jota työtoverit hieman välttelevät. Jatkuva yhteydenpito demoneihin kun jättää jälkensä. Chen saa tutkimuskumppaniksi senesalkki Zhu Irzhin, varsin hyvännäköisen demonin helvetistä. Kun selviää, että Pearl ei olekaan ainoa kadonnut aave -tapaus, vaan muitakin viattomia tyttöjä on siirretty laittomasti helvetin puolelle ja poliittisestikin arkaan vyyhtiin on sotkeutunut myös helvetin ministeriöt, on Chenin jälleen kerran itse matkustettava helvettiin, eikä hän voi olla varma jumalattarensa suojelusta.

Aavekauppiaan tytär yllätti ja vieläpä positiivisesti. Urbaani fantasia -piirteitä omaava tarina on synkän humoristinen ja nokkela, ehkä hieman kyyninenkin. Ajoittain sen demonikaartista tuli mieleen Jonathan Stroutin Bartimeus-sarja, mutta aikuiseen ja vähemmän hersyvähumoristiseen tyyliin. Williamsin luoma maailma, missä Singaporen kaupunkikin on toimiluvallinen tuotemerkki, sisältää kiehtovia toimintoja, kuten biosähköverkon ja tietokoneen nestemäisen nanokalvonäytön (offtopic: auton tuulilasiinkin on tullut pistettyä jo nanokalvoa, mikä on loistava keksintö, suosittelen!) Maailma on business- ja byrokratiapainotteinen. Viehätyin ajatuksesta, että eri astraalitasot toimivat yhteistyössä kuin valtiot konsanaan, eikä se helvettikään ole juuri kummoisempi kuin naapurimaa (terveisiä siskoille Ruotsiin). Lähitulevaisuuden ympäristöön on solutettu onnistuneesti traditionaalista kiinalaista kulttuuria ja uskontoa hun ja po’ineen, mikä rikastuttaa entisestään mielikuvituksellista kokonaisuutta. Kohtuullisen pituisessa kirjassa ei selitetä maailman taustoja eli miten sen hetkiseen pisteeseen on kehitytty, mutta alun kulttuurishokin jälkeen sopeuduin tilanteeseen ongelmitta.

Chen on hahmona kiitettävän rauhallinen ja tavanomainen. Hänen vakaanoloisesta ja ennakkoluulottomasta asenteestaan on helppo pitää. Flirttailevampi demonihurmuri Zhu Irzh tuo keventävää vastapainoa. Williamsin maailmanluonti ja hahmojen persoonat ovat toimiva kokonaisuus. Hieman olisin kaivannut lisätietoa Chenin ja hänen demonivaimonsa suhteesta, ihmisen ja demonin liittoumasta, mutta ehkä asiaa valotetaan sarjan seuraavissa kirjoissa. Aavekauppiaan tyttäressä suhteen kuvaus on varsin hienovaraista.

Aavekauppiaan tytär ei ehkä ole mestariteos, mutta tummanpuhuvan hauskaa ja mielikuvitusta rikastuttavaa luettavaa, jota ainakin minun on helppo suositella, varsinkin jos etsivätarinat ja yliluonnolliset olennot yleensäkin kiinnostaa. Annan jälleen kerran miinusta kirjan kannesta, jolla on mahdollisesti lähdetty tavoittelemaan nuorta lukijakuntaa. Siinä jätetään huomioimatta kirjan hahmojen etninen tausta, eikä värityskään tunnu osuvalta. Ei kansi niin iso floppi ole kuin esimerkiksi Le Guinin viimeksi julkaistujen käännösten kannet, mutta kuitenkin. Sisältö ratkaisee joka tapauksessa ja siihen tutustumista suosittelen, paperi- tai ekirjana. Toivottavasti saamme sarjaa lisääkin suomeksi (ostakaa kirjoja, jotta niitä kannattaa kustantaa lisää!). Tervetuloa Suomeen Liz Williams.