Stina Leicht: Of Blood and Honey

Näin aiemmin kesällä kehuvan arvostelun Stina Leichtin esikoisteoksesta Of Blood and Honey. Koskapa tarina sijoittuu Pohjois-Irlantiin, jonka poliittinen tilanne on ollut yksi kiinnostukseni kohde 30 vuoden ajan, otin kirjan ehdottomasti lukulistallani. Kiersin Irlannin saaren läpikotaisin vuonna 2003, ja sen luonto, kulttuuri ja historia niin hyvässä kuin pahassakin tuli kohdattua. Belfast osui matkan varrelle muutamia päiviä Orange Dayn väkivaltaisten kahakoiden jälkeen ja jäljet olivat yhä näkyvissä. Myös Derry kuului matkakohteisiin.

Katolilainen Liam Kelly on nuori miehenalku, joka ei tiedä kuka hänen todellinen isänsä on, eikä äiti suostu hänestä liiemmälti kertomaan. Liamin on annettu ymmärtää, että isä on protestantti. Isäpuoli tekee elämästä epämiellyttävää ja omat sisäiset tuntemukset saavat Liamin itsekin epäilemään itseään omituiseksi. Of Blood and Honey seuraa Liamin kasvua ja koettelemuksia vuosien 1971-1977 Derryssa ja Belfastissa aikana, jolloin kaupungeissa tapahtuu useita kuolonuhreja vaativia yhteenottoja tasavallan kannattajien ja brittilojalistien ja -sotilaiden välillä. Uskonnolliset vakaumukset näkyvät ja tuntuvat kirjassa voimakkaina tekijöinä, mutta edes sivustakatsojat eivät selviä tapahtumista seuraamuksitta. Liam on yksi heistä, joka kasvaa pikkuhiljaa tapahtumien kautta poliittiseen vakaumukseen, mutta myös totuuteen. Hän joutuu kyseenalaistamaan niin muiden kuin omienkin tekojensa oikeutuksen ja selvittämään mikä hänen sisimmässään ohjaa tekoja. Liamiin kytkeytyen toimii myös salainen katolilainen pappisjärjestö, joka taistelee Langenneita vastaan ja epäilee pojan taustassa olevan jotain heitä kiinnostavaa.

Leicht höystää Of Blood and Honeyssa Pohjois-Irlannin lähistorian tapahtumia ripauksella yliluonnollista. Tarina on raaka, mutta niin olivat todelliset tapahtumatkin ja niitä kuvataankin uskottavuudella, joka ilmentää, että pohjatyötä on tehty. Leichthän ei ole itse irlantilainen, vaan amerikkalainen. Kirjailija onnistuu luomaan kuvan ristiriitojen repimästä alueesta, jossa ihmiset silti haluavat toivoa ja jatkaa elämäänsä, tehdä työtä ja pärjätä. Kuvaukset Derrysta ja Long Keshin vankilasta vaikuttavat aidoilta, vaikka kirjan pituuden (eli lyhyyden) vuoksi ei ylläkään esim. intensiivisen Hunger (2008) –elokuvan tasolle, jonka tapahtumat sijoittuvat kirjan tarinaa myöhemmälle ajalle. Kirjan lukuhetkellä törmäsin Belfast Telegraphissa uutiseen, jossa kerrottiin 40 vuotta sitten Belfastissa ammutun nuoren miehen tapauksesta. Brittisotilaan surmaama mies on todettu viattomaksi uhriksi vaikka armeijan edustajat yrittivät muuta väittää. Of Blood and Honeyn kuvaama ajanjakso ei hellitä otettaan ihmisten mielestä ja on yhä tätä päivää monille uhrien omaisille. Artikkeli on siinä mielessä surullista luettavaa. Eikä tästä montaa vuotta ole kun brittihallitus vasta suostui pyytämään anteeksi Verisen sunnuntain tapahtumia.

Belfast 2003 (eikä olo ollut yhtään levollinen tuon seinän ohituksen jälkeen)

Osa tarinan realiteeteista kuitenkin hämärtyy yliluonnollisuusteeman myötä. Irlantilaiseen kulttuuriin kuuluu olennaisena osana mytologiat haltioineen ja menninkäisineen, ja uskonnollisuuden kautta myös enkelit. Vaikka itse Liamin kohdalla kirja onnistuukin tuomaan esille yliluonnollisen puolen, niin kokonaisuutena se jää taka-alalle. Leicht ei saa kirjan juoniselostuksessa korostettua myyttistä kamppailua tuotua varsinaisten historiallisten tapahtumien tasolle, varsinkaan kirkon osuus ei pääse kunnon Jumalan sotilaat –odotukseni tasolle. Ehkä se ei ollut tarkoituskaan vielä tässä kirjassa, vaan aihetta laajennetaan tulevassa teoksessa. Pidän kuitenkin tätä tasapainottomuutta selvänä miinuksena tarinan rakenteessa, niin paljon kuin pidänkin kirjan realistisesta puolesta. Olen tyytyväinen, että Leicht ei ole lähtenyt itse kirjassa varsinaisesti ottamaan kantaa tai moralisoimaan tapahtumia. Hän jättää kannanoton haastatteluihin ja lukijalle itselleen.

Liam on uskottava nuori, jonka pään sisällä tapahtuu paljon kasvuun liittyviä myllerryksiä. Hän ei ole helposti pidettävä hahmo eikä erityinen sankari. Liam onkin onnistunut hahmo siinä missä Leichtin muut hahmot ovat ehkä maanläheisiä, mutta eivät yhtä vakuuttavia. Of Blood and Honey on luettavissa yksittäisenä kirjana, mutta tarina antaa selkeän mahdollisuuden jatkumolle. Vaikka kirjassa on lainauksia Joe Strummerilta, pistän loppuun kuitenkin oman musiikillisen suosikkini esityksen aiheeseen liittyen. U2: Sunday Bloody Sunday. Kannattaa katsoa ja kuunnella (auts, olen ollut bändinkin fani jo kohta 30 vuotta, niin se aika kuluu). Ja tietty... kirjakin kannattaa lukea.

Aakkoshaasteen L-kirja.