tiistai 6. heinäkuuta 2010

Michael Swanwick: Hope-in-the-Mist: The Extraordinary Career and Mysterious Life of Hope Mirrlees

Michael Swanwickin Hope-in-the-Mist: The Extraordinary Career and Mysterious Life of Hope Mirrlees on Hugo-ehdokkaana Oheiskirjallisuus-kategoriassa. Nimensä mukaisesti kirja on kirjailija Hope Mirrleesin elämäkertateos, johon Neil Gaiman on kirjoittanut esipuheen ja Charles Vess tehnyt kuvituksen. Swanwickin teoksen nimi viittaa Mirrleesin tunnetuimpaan ja ainokaiseen genrejulkaisuun, Lud-in-the-Mistiin.

Kaikesta näkee, että sekä itse Swanwick että Gaiman ihailevat Hope Mirrleesin kirjallisia kykyjä, ja ei ihme, sillä Lud-in-the-Mist on erinomainen teos. Mirrlees oli runoilija, jonka hallitsi kielellisen ilmaisutavan. Siitäpä syystä herättääkin ihmetystä ja kysymyksiä miksi vain yksi kirja? Miksi vain yksi loistava teos?

Michael Swanwick ei lähde antamaan suoria vastauksia kysymyksiin, vaikka valottaakin melkoisesti Mirrleesin elämää. Silti jotain jää mysteeriksi. Lud-in-the-Mist julkaistiin 1926 eikä Mirrlees kirjoittanut kuin pari kehnohkoa itsekustannusrunokokoelmaa sen jälkeen, ennen kuolemaansa 1978. Mirrlees syntyi Skotlannissa hyvin toimeentulevaan yrittäjäperheeseen vanhimpana lapsena. Hänen isänsä varmisti kaikille lapsilleen säätiöidyt rahavarat, jotta näiden tulevaisuus olisi turvattu. Tällä taustalla on varmasti ollut merkityksensä siihen, miksi Mirrleesillä ei ollut pakottavaa tarvetta joko mennä naimisiin toimentulon vuoksi, kuten monien aikalaisnaisten piti, tai sitten yrittää hankkia itselleen tuloja kirjoittamisella. Mirrlees ei koskaan mennyt naimisiin, eikä hän myöskään kirjoittanut työkseen.

Swanwick luo aikalaisten luonnehdintojen perusteella Mirrleesistä kuvan älykkäänä ja kauniina aristokraattina, naisena, joka puhui seitsemää eri kieltä sujuvasti. Hän kuului kirjalliseen Bloomsbury-ryhmään, ja hän oli, jos ei ihan ystävä, niin ainakin tuttava Virginia Woolfin kanssa. Monet Mirrleesiä koskevat tiedot tulevatkin Woolfin arkistoitujen kirjeiden kautta. Virginia Woolf julkaisi Mirrleesin ensimmäisen dadaistisen runon, Parisin, josta Hope-in-the-Mistissä on näyte. Mirrleesin tärkein ihmissuhde oli lienee Jane Ellen Harrison, klassisten tieteiden tutkija ja kielitieteilijä. Swanwick käyttää jonkin verran aikaa teoksessaan selvittääkseen millainen Mirrleesin ja Harrisonin suhde oli laatuaan, mutta siihen ei saada varmuutta. Joka tapauksessa Mirrlees toimi Harrisonin avustajana ja arkistoijana aina tämän kuolemaan 1928 saakka. Naiset asuivat ja matkustivat yhdessä, mikä oli käytännöllinen ja myös yhteiskunnan hyväksymä järjestely. Naisten ei ollut suotuisaa liikkua tai asua yksin. Harrisonin kuoleman sanotaan vaikuttaneen suuresti Mirrleesiin, vain kaksi vuotta Lud-in-the-Mistin ilmestymisen jälkeen. Jälleen yksi syy miksi Mirrlees ei jatkanut kirjoittamista?

Swanwickilla on käytettävissä kirjaansa vain ulkopuolisia lähteitä, ja varsinkaan Virginia Woolfin teräväsanaiset, mutta ei aina niin luotettavat, huomiot eivät tee Mirrleesille välttämättä oikeutta. Mirrlees oli erikoislaatuinen vähintäänkin ja iän myötä tuntuu saaneensa lisää eksentrisyyttä, varsinkin Afrikan vuosinaan. Koskapa Mirrlees itse ei jättänyt dokumentoituja kirjeitä ja ajatuksiaan jälkeensä, eikä hänen kuolemansa jälkeen löytynyt jäljelle jääneitä kirjoituksia, valmiita tai keskeneräisiä, jää kuva kirjailijasta vaillinaiseksi. Siitä ei voi toki syyttää Swanwickia, joka selvästikin on tehnyt melkoisen työn saadakseen kasaan sen mitä Hope-in-the-Mistiä varten on esille saanut. Kirja on mielenkiintoista luettavaa, mutta se jättää kuitenkin vielä tiedonnälän, jota ei tällä teoksella voi tyydyttää. Lisää löytyy toki muualta, jos jaksaa etsiä ja käyttää varojaan (mm. Google Books: The Life and work of Jane Ellen Harrison).

Hope-in-the-Mistin viiteluettelo on sekin mielenkiintoista luettavaa, ja sieltä löytyy useita mielenkiintoisia pohdintoja liittyen esim. Lud-in-the-Mistin nimeen. Erityisen iloinen olin kun teos sisälsi lopussa A Lexicon of Ludin, joka avasi Lud-in-the-Mistin sisältöä kiitettävällä tavalla.

Hope Mirrleesin Lud-in-the-Mistin arvostelu löytyy täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...