Yksi tämän vuoden odotetuista käännössarjan jatko-osista on Naomi Novikin Temeraire-sarjan kakkososa Jadevaltaistuin. Minulla ei ollut ykkösosaa Kuninkaan lohikäärmettä lukiessani kovinkaan suuria ennakko-odotuksia, mutta yllätyin positiivisesti. Kirja oli erinomainen. Välillä näytti, ettei WSOY jatka sarjan kääntämistä, mutta toisin kävi ja ainakin toinen osa on nyt saatu myös suomeksi. Saa nähdä miten jatkon käy. Englanniksi sarjaa on ilmestynyt tänä vuonna kuudennen kirjan verran ja ilmeisesti Novikin suunnitelmissa on kirjoittaa sarjasta ainakin yhdeksän kirjan pituinen.
Temeraire-lohikäärme, jonka britit nappasivat itselleen ranskalaisilta tämän ollessa vielä kuoriutumaton munassa (ykkösosassa), on harvinainen taivaslohikäärme. Kiinalaiset, jotka alunperin munan olivat Napoleonille Ranskaan lahjoittaneet, haluavat nyt Temerairen takaisin. Temerairen lentäjä, Will Laurence, ei kuitenkaan halua luopua lohikäärmeestään, eikä Temeraire halua luopua hänestä. Parivaljakon välinen side on erittäin voimakas. Brittihallitus on kuitenkin huolissaan millaisia yhteistyösuunnitelmia Kiinalla mahdollisesti on heidän vihollisensa Ranskan kanssa ja haluaa Kiinasta mielummin liittolaista itselleen Ranskaa vastaan käytävässä sodassa. Niinpä Temeraire lähtee Kiinaan ja Laurence lähtee mukaan. Matkalla sattuu ja tapahtuu, ja Kiinaankin päästään, mutta moni asia osoittautuu toiseksi kuin luullaan. Kiinalaisilla on omat motivaationsa toimilleen.
Jadevaltaistuimessa on jälleen kaikki ainekset hyvin kasassa, mutta silti se ei ihan yllä aloitusosan tasolle. Novik luo Kuninkaan lohikäärmeessä upean kuvan 1800-luvun brittiyhteisöstä ja pikkutarkkaa kuvausta sodankäynnistä ja laivastosta. Hän tuo tähän historialliseen ympäristöön mielikuvitukselliset lohikäärmeet persoonineen. Jadevaltaistuimessa irrottaudutaan tuosta onnistuneesti luodusta miljööstä ja lähdetään ihan sananmukaisestikin vieraille vesille. Jadevaltaistuin ei ole epäonnistunut kirja, se ei vain pääse yhtä syvälle maailmanluonnissa niiltä osin kuin Kuninkaan lohikäärmeestä poiketaan. Sen sijaan Novik onnistuu kuitenkin tarkoituksellisesti ravistelemaan luomaansa maailmaa. Jo ykköskirjassa kiinnitettiin huomiota yhteiskunnalliseen hierarkiaan, sosiaaliseen tasa-arvoon ja siihen miten lohikäärmeitä kohdellaan. Jadevaltaistuin tuo nämä samat teemat esille ja käsittelee niitä tavalla, joka luo jännitteitä. Odotan Jadevaltaistuimen perusteella, että jatko-osissa sodankäynnin ohella lohikäärmeiden asema nousee entistä suuremmaksi poliittiseksi kysymykseksi ja aiheuttaa vastakkainasettelua.
Novikin Temeraire ja muut lohikäärmeet ovat hyvin eri tyyppisiä lohikäärmeitä kuin mikä minua yleensä näiden otusten mytologiassa kiehtoo. Pohdin asiaa hieman Stephen Deasin The Memory of Flames -sarjan lukemisen yhteydessä (jossa lohikäärmeet ovat ripauksen villimpään suuntaan). Novikin lohikäärmeet ovat älykkäitä ja puhekykyisiä ja ne kontrolloivat (ainakin näiden kahden lukemani kirjan perusteella) kykyjään pääasiassa ihmisten tahdon mukaan. Ne ovat vaarallisia, mutta samalla alistuvia ja turhamaisia. Paikoin tuli Jadevaltaistuinta lukiessa mieleen kotikissat (itselläni on ollut pari pikkulohikäärmetyyppistä kissaa, joista toinen oli luonteeltaan Volly ja toinen jotain Lienin kaltaista). Vaikka pidänkin ihmisten kannalta vaarallisemmista ja villimmistä lohikäärmeistä, Novikin otukset ovat ilman muuta omalaatuisia ja niistä on helppo oppia pitämään. Jadevaltaistuin onnistuu edelleen pitämään lukijansa kiinni sarjassa ja jatkokirjat ovat ehdottomasti lukulistalla - englanniksi, jos suomennoksia ei enää tule. Pieni huomio, joka saattaa vaikuttaa kirjan käännöksen yleistunnelmaan: kääntäjä on vaihtunut ensimmäisen ja toisen osan välillä. Peter Jackson on kertonut hankkineensa oikeudet Temeraire-sarjaan, mutta tuleeko kirjasarjasta koskaan esim. tv:n minisarjaa, jää nähtäväksi.
Vuodatuksesta kopioidut kommentit:
VastaaPoistaTuuliTuisku Tappurantytär kirjoitti 30.08.2010 - 09:09
Eipä ole kirjakaupassa vielä näkynyt myynnissä......
Raija kirjoitti 30.08.2010 - 11:19
Kannattaa varmaan kysyä, jos ei vielä näy. Kirja ilmestyi puolisentoista viikkoa sitten. Itse ostin nettikirjakaupasta.