Sofia Samatar: The Winged Histories

Sofia Samatarin A Stranger in Olondria (arvostelu) oli kirja, jonka toivoin päätyvän suomennettavaksi. Näin ei tietenkään ole käynyt. Kirja voitti sen sijaan British Fantasy -palkinnon sekä oli ehdokkaana World Fantasy ja Locus-palkinnoissa. Samatar voitti John W. Campbell -palkinnon parhaana uutena kirjailijana ja voitti teoksellaan myös Crawford-palkinnon. Kirja oli haastava ja omaperäinen tuulahdus vuoden 2013 teosten joukossa ja se noteerattiin. Niinpä oli helppoa ottaa kirjailijan toinen teos The Winged Histories luettavaksi. Kirja ilmestyi 2016 ja se sijoittuu samaan maailmaan kuin esikoisteoskin.

Olondrian hallintoa ravisuttaa sisäinen kapina, jossa uusi maailma haastaa vanhat rituaalit. Neljän naisen, Tavisin, Tialonin, Siskin ja Serenin, kertoman kautta kuvataan sodan väkivallan aikaista ja jälkeistä yhteiskuntaa, jossa poliittiset ja uskonnolliset näkemykset törmäävät niin henkilökohtaisella tasolla kuin laajemmissa ryhmissäkin. Taustalla ovat perheet ja rakkaudet, jotka repivät yksilöiden elämää. Rakkaus ei ole aina helppoa tai edes hyväksyttävää ja se vaatii muutosta.

The Winged Histories on yhtä aikaa pieni ja suuri tarina. Yksilötasolla ollaan kovinkin tarkkoja ja henkilökohtaisia, mutta jokainen yksityiskohta ja yksilö ovat osa kokonaisuutta, Samatarin luoman maailman suurta kuvaa. Tarina on jatkoa A Stranger in Olondrialle, mutta ei suoraan. Tarinaa lähestytään toisesta näkökulmasta ja toisten henkilöiden kautta, vaikka osa henkilöistä esiintyy molemmissa kirjoissa. Kumpikin teos toimii itsenäisenä lukukokemuksena.

Kieli on hienovaraista, kaunista ja runollisen herkkää, mikä ihastuttaa. Toisaalta se ajoittain pitkästyttää, ellei ole erityisen kiinnostunut kuvauksesta ilman toimintaa. Tarina on myös hieman henkisesti raskas, siinä ei juuri ilon pilkahduksia näy. Samatar painottaa ihmisiä, joista jotkut ovat kiinnostavampi kuin toiset. Itselleni Tavis, joka toteuttaa omaa itseään swordmaidenina, on se hahmoista josta pidin eniten ja jonka tarinaan oli helppo upota. The Winged Histories on monitasoinen ja -ulotteinen tarina, joka laajentaa entisestään Olondrian maailmaa. Se on raaka, ristiriitainen ja myös outo. Yksinkertaisesti hieno ja älykkäästi rakennettu. Se on kuitenkin suoraviivaisempi kuin edeltäjänsä ja siten helpommin lähestyttävä.

Olen The Winged Historiesin edessä yhtä sanaton kuin A Stranger in Olondriankin. Se pitää vain lukea tietääkseen miltä tuntuu sen jälkeen. Edelleenkin epäilen, että kirja joko kolahtaa tai ei. Minulle kirja oli haastava, eikä ihan mukavuusalueella, mutta olen silti joka tapauksessa jälleen vaikuttunut työstä minkä kirjailija on saanut aikaan. Loppu tarjosi jotain muuta kuin odotin. Aion nimetä kirjan omaksi Hugo-ehdokkaakseni. Se on vähintään sen arvoinen.