Marko etsii tahollaan Alanaa ja Hazalia, vastentahtoisesti Prince Robot IV:n seurassa. Alana kamppailee saadakseen pitää tyttärensä lähellään, kun taas Dengon kutsumat kapinalliset haluaisivat käyttää Hazelia pelinappulanaan. Gwendolyn saattueineen etsii parannusta The Willille. Kaikkien saattueiden edessä on kuolemaa ja tuskaa.
Viides Saga on synkkä ja rankka, vaikka on siinä lohduttaviakin hetkiä ajoittain. Muutamat käänteet antavat ymmärtää, että meno tästä vielä muuttuu pahemmaksi ja muutamat lauseet nostivat palan kurkkuun. Voi meidän kamppailevaa perhettä, jossa jo Hazelin kertojaäänikin on muuttunut epäileväisemmäksi. Markon yritykset ymmärtää Alanaa ja itseruoskimiset eivät ole helppoja. Kumpikaan pariskunnasta ei ole täydellinen, mikä tekee tarinasta niin inhimillisen.
Saga on vaikuttavaa kerrontaa ja myös visuaalisesti erittäin ilmaisullista. Pelkästään science fictioninakin se on ainutlaatuinen, eikä juonen käänteitä pysty ennakoimaan.
Saga 5 oli ensimmäinen teos, jonka kirjoitin Hugo-nimeämislomakkeeseeni tänä vuonna. Uskon vakaasti, etten ollut ainoa nimeäjä ja sarjakuva nähdään jälleen ehdokkaana. Olisi joskus kiinnostavaa nähdä sekä Vaughan että Staples jossain conissa ja kuulla heidän ajatuksiaan ihan livenä, paitsi Sagasta myös yleensä yhteistyöstä tällaisen tarinan luomisessa. Eipä minulla muuta kuin kehuja tällä(kään) kertaa tästä sarjasta.
Sagan aikaisempien osien arviot:
Saga, volume 1
Saga, volume 2
Saga, volume 3
Saga, volume 4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat iloinen yllätys!