En juurikaan ole lukenut vampyyrikirjallisuutta, ja niistä mitä olen lukenut, oikeastaan vain George R.R. Martinin Fevre Dream on tehnyt vaikutuksen (suosittelen suuresti!). Myöskään Twelve ei tehnyt juurikaan vaikutusta. Se oli hyvin kirjoitettu, todentuntuinen historialliselta kuvaukseltaan ja päähahmo, Aleksei Danilov oli saatu kohtalaisen syväksi hahmoksi sisäisine pohdintoineen. Enemmän tätä subgenreä tuntevat ovat kuvanneet Twelveä erilaiseksi vampyyrikirjaksi ja se on helppo uskoa. Painopiste ainakin kirjan alkupuolella on nimenomaan historiallisen romaanin puolella.
Twelve on paikoin hidas kerronnaltaan, välillä tuntuu, että olisi mukava jo
päästä asiaan. Kent kirjoittaa sujuvaa tekstiä, ja kirjan alun johdanto on
erinomainen, se herättää taatusti kiinnostuksen loppukirjaa kohtaan, mutta
silti minulle kirja ei ollut sivunkääntäjä, sellainen jota ei olisi voinut
laskea käsistään. Uskon kuitenkin, että niiden, jotka pitävät muuten
vampyyrikirjallisuudesta kannattaa lukea myös tämä kirja ja sarjan tulevat
osat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat iloinen yllätys!