Tähtifantasia-palkintoehdokkaat 2020 on valittu

Helsingin Science Fiction Seura ry on valinnut vuosittaisen Tähtifantasia-palkinnon ehdokkaat. Palkinto myönnetään parhaalle suomennetulle tai suomalaiselle fantasiakirjalle ja ehdokaslista näyttää perusteluineen tältä:

Katri Alatalo: Ikuisesti, siskoni (Gummerus) 

Huikaisevan kauniilla ja aistivoimaisella kielellä kerrottu eeppinen fantasia vie syvälle syyllisyyden ja sisaruuden teemoihin.

Neil Gaiman: Pohjoisen mytologia (Like, suom. Jouko Ruokosenmäki)
Mestarikertojan myyttien uudelleentulkinta yllättää elävyydellään ja viihdyttävyydellään.

Karoliina Heinola: Hitonhauta ja muita puolielävien kohtaloita (Aarni)
Mielikuvituksekas, kansanperinnettä hyödyntävä kauhukokoelma on nautinnollisen pelottava.

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys (Siltala)
Taiturimainen sanankäyttäjä kietoo huumorilla yhteen mysteerin ja riipaisevan ihmissuhdetarinan absurdissa Itä-Lapissa.

V. E. Schwab: Magian syvempi sävy (Karisto, suom. Mika Kivimäki)
Omaperäinen maailmanrakennus ja kiinnostavat henkilöhahmot tempaavat lukijan seikkailuun rinnakkaisissa todellisuuksissa.

Olen näistä lukenut Alatalon, Gaimanin ja Schwabin teokset.

Ajatuksia The Winds of Winteristä vuonna 2020

Kiitos äskettäisen lukijakommentin, ryhdyinpä pitkästä aikaa pohtimaan George R.R. Martinin The Winds of Winterin (TWoW) tilannetta. Edellisen kerran tein moista reilut neljä vuotta sitten.

Tosiasiahan on, että vuosikymmen meni, eikä kirja ilmestynyt. Edellinen, A Dance with Dragons (ADwD) ilmestyi heinäkuussa 2011 ja vaikka joka vuosi sen jälkeen spekuloitiin, josko nyt TWoW olisi valmis, näin ei ole tapahtunut. Martin kyllä sanoi edellisen kuuden vuoden odottamisen jälkeen, että seuraavaan kirjaan ei mene niin kauan, mutta kuinkas kävikään. Tapahtui tv-sarja ja kauhea humu ja julkisuus, ja taisi kirjailijalla olla siinä ohessa prioriteetit sekaisin. Tai sitten ne olivat juuri niin kuin sillä hetkellä Martinista tuntui.

Joka tapauksessa, toukokuussa 2019 Martin kirjoitti blogissaan, että TWoW olisi valmis Uuden-Seelannin worldconiin mennessä tai hänet saisi sulkea White Islandille (aktiivinen vulkaaninen saari) sitä kirjoittamaan. Hän toisti tämän hymähdellen lupaukselleen Dublinin worldconissa elokuussa 2019. Minä tulkitsin, että hän oli melkoisen varma saavansa kirjan valmiiksi tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä, jos ei jopa painetuksi.

Jos olettamus on, että painettu kirja ilmestyisi heinäkuussa 2020, niin nyt alkaa olla ne viikot, jolloin Martinin tulisi ilmoittaa valmistumisesta. Edellisen kirjan yhteydessä Martin ilmoitti kirjan olevan valmis huhtikuun lopussa ja kirja julkaistiin ennen heinäkuun puoltaväliä.

Sattuneesta syystä Uuden-Seelannin worldcon on siirretty virtuaaliseksi, eli Martinkaan ei sinne matkusta, vaikka osallistuu varmasti virtuaaliohjelmaan, sillä on toastmaster (kuten viimeisimmässä blogikirjoituksessaan vahvistaa). Miten tämä vaikuttaa TWoW:n deadlineen? Ei aavistustakaan, mutta ainakin Martin on sulkeutuneena johon erakkokämppäänsä kirjoittamaan ihan jo koronankin vuoksi. Martinin kirjaa kustannustoimitettiin aiemmin kirjoittamisen edistyessä, joten olettaisin nytkin niin tehtävän. Siten valmistumisen ja julkaisun välinen aika voidaan pitää lyhyenä. Saman kaltaisella aikataululla voisi olettaa, että Martin ilmoittaisi kirjan valmistuneen viimeistään toukokuussa, jos kirja ilmestyy elokuun alussa.

No, mitä huhut kertoo? Twitterissä joku sarjan fani kertoi jokin aikaa sitten saaneensa kuulla sisäpiiritietona, että kustantajalla olisi kaksi vaihtoehtoista julkaisupäivää suunniteltuna. Ei tietenkään kertonut mitä ne päivät oli, mutta jos siinä on savua, niin tuli olisi se, että kustantaja valmistuisi todellakin julkaisuaikatauluun. Tämä ennen koronaa. Pikkuruinen virus on saattanut muuttaa kustantajan mainoskampanjasuunnitelmia. Ei iäkästä kirjailijaa voi laittaa kiertämään ympäri maata mainostamaan kirjaansa tässä tilanteessa, vaikka sellainen on tapa. Tv-sarja on loppunut, joten luotetaanko siihen, että ilman kiertuetta kirja myy tarpeeksi? Vai odotetaan parempaa aikaa mainostamiselle?

Luin koko tähän astisen sarjan uusiksi muistin virkistämiseksi viime joulukuussa, joten olen valmistautunut The Winds of Winterin tuloon. Nyt vain jännityksellä odotamme miten käy vuonna 2020.

Pääsiäisen lukumaraton 2020

Kirjaimia-blogin vetämänä harrastetaan pääsiäisen lukumaratonia, jossa voi valita maratoonaako perinteiset 24 tuntia, vai useamman päivän aina maanantaihin saakka. Minä ajattelin ottaa tällä kertaa lukemisen rennommin, eli harrastan väliin muutakin, mutta pitkitän maratonia 48 tuntiin.

Aloitin palmusunnuntain lukumaratonissa lukematta olevien Osuuskumma-kustantamon antologioiden läpikäyntiä, ja jatkan sitä tänä viikonloppuna. Minulla jäi kesken Kristallimeri-antologia, joten jatkan siitä.

Aloitan lukumaratonin perjantaina 10.4. klo 19 ja päätän sen sunnuntaina samaan aikaan. Saatanpa Twitteriinkin jonkun päivityksen laittaa #lukumaraton-hashtagilla.

Klo 19.00 Kristallimeri jatkuu Magdalena Hain novellista Kaunis Ululian.

Klo 01:00 Luettuna Kaunis Ululian, jossa arvostin erityisesti loppuratkaisua. Muuten hieman liian "hempeä" minun makuun. Kari Välimäen Elämä raapaleina II - Miehistö ei vieläkään ihan aukaissut raapaleideaa minulle, mutta päähenkilöllä on kiva, harvoin kirjallisuudessa, esiintyvä etunimi. Patricia Malin Kristallikarahvissa oli jälleen onnistunut loppu, tyylillisesti meni ohi.
Sitten tulikin nukahdettu, joten nyt jatkuu yölukemisena.

Klo 03:00 Antologia edennyt Erkka Leppäsen Velhontappajan, Kari Välimäen Elämä raapaleina III - Ryöstön ja Janos Honkosen Piru erehtyi vuodella -novellien verran. Velhontappaja on Preador-maailman hahmojen seikkailuita kristallimerellä, miekka ja magia -juttu, joka ei jaksanut innostaa minua. Raapale alkaa vaikuttaa hauskalta. Piru erehtyi vuodella oli sukellusaiheinen tarina, kauhua ja onnistui pelottamaan.

Klo 04:00 Jälleen kolme tarinaa luettu. Mikko Rauhalan Kobayashin vartija ei puhutellut lainkaan ja Raapale muuttui veriseksi. Maija Haaviston Meri vaatii oli hilpeä satiiri, joka sai nauramaan. Viittaukset yhteiskunnan kysymyksiin vedettiin pilke silmässä. Erittäin onnistunut novelli.

Klo 6:00 Elämä raapaleina päättyi Sovintoon, enkä oikeastaan tullut hullua hurskaammaksi. Anni Nupposen Mutta veri sen on musta ja Jussi Katajalan Pohjoistuulen tuolla puolen olivat hyvää kerrontaa, varsin kiinnostavia tarinoita, joille olisi mukava lukea laajennostakin.

Kristallimeri oli hieman epätasainen teos, osa tarinoista kiinnosti, osa ei. Suosikikseni nousi Maija Haaviston Meri vaatii. En ollut mukavuusalueellani, joten kokonaisuus ok. Lukumaratonissa nyt luettuna 140 sivua. Tämä on arvio, kun ekirjan sivujen pituus on mitä sattuu riippuen kirjainkoosta.

Siirryn lukemaan Sirkus Synkkään.

Klo 8:00 Maija Haaviston Silmänkääntäjä-runo, Heikki Nevalan Grande finale, J. S. Meresmaan Karuselli ja Hanna Morren Tivoli Tuska luettu. Grande finale loi hienon ja surullisen tunnelman post-apokalyptisestä sirkuksesta. Karuselli puolestaan kosketti sisarustarinana.

Klo 14:00 Luettu Mikko Rauhalan Väliajalla ja Artemis Kelosaaren Viattomat. Ensimmäinen toimi minulla paremmin, pidin tarinan ideasta. Viattomat vaikutti kantaaottavalta poliisitarinalta, johon en ihan saanut otetta. Lukeminen on hieman hidastunut ja keskittymiskyky laantunut.

Klo 19:00 24 tuntia lukumaratonia mennyt. Olen saanut edellisen päivityksen jälkeen luettua Anni Nupposen Sinun kanssasi, ikuisesti. Sirkusaihe ei nyt kovin vedä, vaikka tämäkin novelli oli varsin vakaata tasoa. Jospa kokeilisi piristyä kahvin avulla.

Klo 21:00 Luin Teresa Myllymäen Tulenpuhaltajat, joka jäi jäsentymättömäksi päässäni, oli puhaltajaa ja näkijää. Mia Myllymäen Musiikki varttia vaille tempaisi jo mukaansa, sellaisella ikivihreällä aaveteemalla, jossa oli ripaus Stephen Kingiä ja Ray Bradburya. Jostain syystä pidän kovin novellin nimestä.

Sunnuntai klo 00:00 Viimeiset neljä novellia luettuna. Saara Henrikssonin Herra Jack ei hyppää enää tuo delfiinin sirkusympäristöön, mikä tökkii minulla koko kantaaottavan tarinan ajan. En kannata delfinaarioita missään muodossa, mutta jotenkin tämä tarina ei toiminut. Magdalena Hain Klovneria vie scifi-maailmaan samoin kuin Anne Leinosen Nokkion laulu. Jälkimmäisessä päähahmo on erittäin kiinnostava ja maailma on visuualinen, elokuvauksellinen sanoisinko. Viimeinen novelli M. A. Tyrskyluodon Apokalyptos taisi sitten mennä aika paljolti rutiiniluennalla.

Sirkus synkän lukeminen ei oikein sujunut sutjakkaasti, osittain sen vuoksi, että sirkuksessa on paljon sellaista mistä en koe pitäväni. Joka tapauksessa varmasti aiheesta pitävillä erittäin sopiva pläjäys tarinoita. Sivuja on kertynyt tällä hetkellä 395.

Olisiko se nyt sitten aika Metsän kronikoille.

Klo 02:30 Luettu J.S. Meresmaan Metsän kronikka, jossa oli kiva rakenne ja vahva tunnelma. Vahvasti jatkoi myös Tarja Sipiläisen Resonointia. Tämä vaikuttaa lupaavalta antologialta. Uni kuitenkin odottaa, joten lukumaraton jatkuu aamulla.

Klo 11:00 Kuuntelin nukkumaan mennessä ja tauoilla Anniina Mikaman Taikuri ja taskuvaras -äänikirjaa. Aamu on alkanut Nadja Sokuran Tyttö tuli puun juurilta -novellilla, joka oli kiehtova tarina tytön yhteydestä puihin. Kahdeksan tuntia lukumaratonia jäljellä.

Klo 12:45 Kolme seuraavaa novellia, Mia Myllymäen Nuutin taikapuut, Kari Välimäen Kuolematon ja M.A. Tyrskyluodon Hän joka ei laula, olivat kaikki tunnelmallisia tarinoita, Kuolematon jopa kauhuun kallellaan. Tällaisia novelleja lukee mielellään.

Klo 15 Neljä viimeistä novellia luettu, Teresa Myllymäen Matkaajat, Jussi Katajalan Suuren tammen varjossa, Anne Leinosen Valo kuvun alla ja Anni Kuu Nupposen Puulaulu. Kaikki erinomaisia, pidin erityisesti Puulaulun sukupolvialuksesta, joka oli osin orgaaninen. Ei mikään uusi idea sinänsä, mutta tällä kertaa se edusti kasvikuntaa. Suuren tammen varjossa oli jotain shakespearemaista traagisuutta ja Valo kuvun alla oli matkantekoa ja löytämistä perinteisessä hengessä.

Kokonaisuutena Metsän kronikka on vahvan tunnelmallinen ja tasainen tarinakokonaisuus. Pidin. Sivuja yhteensä lukumaratonissa 607 ja äänikirjaa 1h 55min.  Maratonia on jäljellä neljä tuntia. Aloitan varmaankin Murtumia maisemassa -antologian vielä, mutta sitä ennen kuuntelen hetken äänikirjaa ja lepuutan silmiä.

Klo 16:25 Taikuria ja taskuvarasta kuunneltu nyt 3 h. Siirryn lukemiseen.

Klo 19:00. Pääsiäisen lukumaraton on päättynyt. Murtumia maisemassa -antologiasta ehdin lukea Janos Honkosen Kello ei ollut mitään, ei minään päivänä, Anni Nupposen Talot kuin puut ja Katri Alatalon Meliwasin aaveet. En osannut erityisemmin odottaa tältä antologialta mitään, mutta kolmen ensimmäisen keskenään erilaisen novellin jälkeen on hyvä jatkaa maratonin ulkopuolella.

Saldo on siis:

Anni Nupponen & Christine Thorel (toim.): Kristallimeri (osa)

J.S. Meresmaa, Teresa Myllymäki & M.A. Tyrskyluoto (toim.): Sirkus Synkkä
Mia Myllymäki & Anu Korpinen (toim.): Metsän kronikka
J.S. Meresmaa & Christine Thorel (toim.): Murtumia maisemassa (osa)
Yhteensä 690 sivua

Anniina Mikama: Taikuri ja taskuvaras (osa)
3 t 14 min

2020 Hugo, Lodestar ja Astounding sekä 1945 Retro Hugo -ehdokkaat

Tämän vuoden science fiction ja fantasia -genren päätapahtuma, Uuden-Seelannin worldcon on fyysisesti peruttu, mutta netin kautta ohjelmaa järjestettäneen ja genren Hugo-palkinnot jaetaan. Viime vuonna ilmestyneiden tuotosten ehdokaslista julkaistiin tänään. Lisäksi jaetaan vuoden 1945 Retro Hugo ja Astounding sekä Lodestar -palkinnot. Hugo-ääniä annettiin 1584. Alla pääkategoriat ja loput voi katsoa tästä linkistä. Kategorioiden jälkeen jokunen kommentti.

Paras romaani

• The City in the Middle of the Night, by Charlie Jane Anders
• Gideon the Ninth, by Tamsyn Muir
• The Light Brigade, by Kameron Hurley
• A Memory Called Empire, by Arkady Martine
• Middlegame, by Seanan McGuire
• The Ten Thousand Doors of January, by Alix E. Harrow

Ehdokaskirjoista olen lukenut ainoastaan Harrown The Ten Thousand Doors of Januaryn, joka oli mukiinmenevä. Lisäksi aloitin Muirin Gideon the Ninthia, mutta se ei sillä hetkellä imaissut mukaansa, joten kirja on kesken alkuvaiheissaan.

Paras pienoisromaani

• “Anxiety Is the Dizziness of Freedom”, by Ted Chiang
• The Deep, by Rivers Solomon, with Daveed Diggs, William Hutson & Jonathan Snipes
• The Haunting of Tram Car 015, by P. Djèlí Clark
• In an Absent Dream, by Seanan McGuire
• This Is How You Lose the Time War, by Amal El-Mohtar and Max Gladstone
• To Be Taught, If Fortunate, by Becky Chambers

Pienoisromaaneista ainoa luettu on Chambersin To Be Taught, If Fortunate, jonka mainitsinkin ottaneeni marraskuussa lukulistalle Hugo-ehdokkuutta ajatellen.

Paras pitkänovelli

• “The Archronology of Love”, by Caroline M. Yoachim
• “Away With the Wolves”, by Sarah Gailey
• “The Blur in the Corner of Your Eye”, by Sarah Pinsker
• Emergency Skin, by N.K. Jemisin
• “For He Can Creep”, by Siobhan Carroll
• “Omphalos”, by Ted Chiang

Pitkistä novelleista Jemisinin Emergency Skinin luin joulukuussa. Se ei tehnyt vaikutusta, mutta kuten epäilin ehdokaslistalta löytyy.

Paras novelli

• “And Now His Lordship Is Laughing”, by Shiv Ramdas
• “As the Last I May Know”, by S.L. Huang
• “Blood Is Another Word for Hunger”, by Rivers Solomon
• “A Catalog of Storms”, by Fran Wilde
• “Do Not Look Back, My Lion”, by Alix E. Harrow
• “Ten Excerpts from an Annotated Bibliography on the Cannibal Women of Ratnabar Island”, by Nibedita Sen

Paras sarja

• The Expanse, by James S. A. Corey
• InCryptid, by Seanan McGuire
• Luna, by Ian McDonald
• Planetfall series, by Emma Newman
• Winternight Trilogy, by Katherine Arden
• The Wormwood Trilogy, by Tade Thompson

Sarjoista kokonaan olen lukenut vain Ardenin Winternight Trilogyn. The Expansesta ja Planetfallista olen lukenut ensimmäisen osan, Lunasta kaksi, The Wormwood Trilogiasta aloitin ensimmäistä, mutta en jatkanut ja InCryptid ei ole ollut lainkaan lukulistalla. 

Astounding -palkinto parhaalle uudelle kirjailijalle (ei Hugo-palkinto)

• Sam Hawke
• R.F. Kuang
• Jenn Lyons
• Nibedita Sen
• Tasha Suri
• Emily Tesh

Lodestar–palkinto parhaalle Young Adult -kirjalle (ei Hugo-palkinto)

• Catfishing on CatNet, by Naomi Kritzer
• Deeplight, by Frances Hardinge
• Dragon Pearl, by Yoon Ha Lee
• Minor Mage, by T. Kingfisher
• Riverland, by Fran Wilde
• The Wicked King, by Holly Black

Yoon Ha Lee on yhä lukulistalla. Vaikka Blackin ja yksi Hardingen kirjoistakin on suomennettu, yksikään näistä teoksista ei ole yltänyt suomennettavien joukkoon. Ainakaan vielä. Mitä se kertoo käännös-YA valinnoista?

**

Vuoden 1945 Retro Hugo -palkintoehdokasteokset on julkaistu vuoden 1944 aikana. Ehdokasääniä annettiin 120. Pääkategoriat alla, loput voi katsoa linkin kautta:

Paras romaani

• The Golden Fleece, by Robert Graves
• Land of Terror, by Edgar Rice Burroughs
• “Shadow Over Mars” (The Nemesis from Terra), by Leigh Brackett
• Sirius: A Fantasy of Love and Discord, by Olaf Stapledon
• The Wind on the Moon, by Eric Linklater
• “The Winged Man”, by A.E. van Vogt and E. Mayne Hull

Stapledonin Sirius on ollut pitkään lukulistalla, mutta saas nähdä milloin nappaan oikeasti luettavaksi.

Paras pienoisromaani

• “The Changeling”, by A.E. van Vogt
• “A God Named Kroo”, by Henry Kuttner
• “Intruders from the Stars”, by Ross Rocklynne
• “The Jewel of Bas”, by Leigh Brackett
• “Killdozer!”, by Theodore Sturgeon
• “Trog”, by Murray Leinster

Paras pitkänovelli

• “Arena”, by Fredric Brown
• “The Big and the Little” (“The Merchant Princes”), by Isaac Asimov
• “The Children’s Hour”, by Lawrence O’Donnell (C.L. Moore and Henry Kuttner)
• “City”, by Clifford D. Simak
• “No Woman Born”, by C.L. Moore
• “When the Bough Breaks”, by Lewis Padgett (C.L. Moore and Henry Kuttner)

Paras novelli

• “And the Gods Laughed”, by Fredric Brown
• “Desertion”, by Clifford D. Simak
• “Far Centaurus”, by A. E. van Vogt
• “Huddling Place”, by Clifford D. Simak
• “I, Rocket”, by Ray Bradbury
• “The Wedge” (“The Traders”), by Isaac Asimov

Paras sarja

• Captain Future, by Brett Sterling
• The Cthulhu Mythos, by H. P. Lovecraft, August Derleth, and others
• Doc Savage, by Kenneth Robeson/Lester Dent
• Jules de Grandin, by Seabury Quinn
• Pellucidar, by Edgar Rice Burroughs
• The Shadow, by Maxwell Grant

Palmusunnuntain lukumaraton 2020

Lukeminen jatkuu, vaikka blogissa on jälleen ollut taukoa. Iltatähden syttyessä -blogin vetämänä on mahdollisuus osallistua Palmusunnuntain lukumaratonille 4.-5.4., ja minä useimmiten osallistun kun aikataulu on suotuisa. Kirjoja näet riittää. Säännöt on tutut, eli 24 tuntia lukemista siten, että osa ajasta osuu varsinaisille maratonpäiville. Minä aloitan lukumaratonin perjantaina 3.4. ja jatkan lauantain 4.4. puolelle. Perjantai-lauantai -yhdistelmä toimii minulla paremmin kuin lauantai-sunnuntai.

Olen välillä harjoittanut teemalukemista maratoneissa ja niin ajattelin nytkin. Teema on novellit. Ja tarkennettuna kotimaiset novellit antologioissa, joita minulla on lukuisia lukematta. Osuuskumma on julkaissut ahkerasti antologioita ja vaikka olen toistakymmentä kirjaa kustantamolta lukenut, niin antologioita vain kaksi: Ruumiittomat (arvostelu) ja Surupukki (arvostelu). En tiedä montako antologiaa ehdin lukea maratonin aikana, mutta lukupinossa ovat kuvassa olevat. Mitä en ehdi tällä kerralla, jatkan seuraavassa maratonissa.

Osuuskumman julkaisut on löydettävissä täällä. Kustantamolla on menossa 50 % alekampanja ennen tätä vuotta ilmestyneistä paperikirjoista huhtikuun loppuun saakka. Minulla kaikki antologiat on ekirjoina. Kerrytän tietoa lukemisistani alle ja twiittailen lukumaratonista välillä myös Twitterissä.

Lukumaraton alkaa klo 12:00.
Aloitan Varjoisilta kujilta -kissa-antologialla.

Klo 13 Taru Kumara-Moision Sisimmältäni olen oli ihana tarina erilaisesta äidistä. Varsin kiehtova ja meni ihon alle. Kij Johnsonin Fudoki, jota luen pikkuhiljaa, tuli vahvasti mieleen.
Anni Nupposen Valkoisen kissan kuolemassa on noirdekkarin tuntua kissamaailmassa. Humoristinen. Erittäin vahva alku antologialla.

Olenko muuten koskaan maininnut, pidän kissoista... olen ollut kahden onnellinen orja.

Klo 14 Janos Honkosen Ne ovat niin helppoja saaliita on loistava nonsense-Alicen jalanjäljissä kulkeva novelli, joka sai hyrisemään tyytyväisyydestä.

Klo 15:20 Jussi Katajalan Rottakuningas oli mytologinen kauhukertomus, jossa oli kissavoimaa. Sai reagoimaan ääneen surusta. Timo Saarron Oravanmetsästäjä oli pojan ja erikoisen miehen ystävyystarina vaihtoehtohistoriallisessa Helsingissä.

Klo 16 Maija Haaviston Suvikulta oli hienosti rakennettu ja varsin omaperäinen tarina, mutta johan etoi välillä.

Klo 16:25 Tarinat ovat saaneet synkempiä sävyjä ja vaikka Tarja Sipiläisen Peto alussa naurattikin, niin loppua kohti hymy hyytyi. Tuo minun muutaman tunnin takainen orja-lausahdukseni alkaa kuulostaa karmealta.

Klo 17:35 Mikko Rauhalan Vaiston varassa oli sujuva, joskaan ei niin vakuuttava tarina huijatuksi tulemisesta. Miellyttävä lukea, joka tapauksessa. Anu ja Eero Korpisen Neiti Madiganin lemmikki oli novelleista ensimmäinen, joka varsinaisesti yhdisti noituuden ja kissat. En juurikaan syttynyt tälle teemalle.

Klo 18:15 Artemis Kelosaaren Kissa joka jäi sai sitten kyyneleet silmiin. Haikea ja kauniskin tarina. J.S. Meresmaan Hän kehrää yhdytti kertoen kissan ja vampyyrin ja millaisella lopulla!

Varjoisilta kujilta on tasaisen hieno novelliantologia, suosittelen ehdottomasti hankkimaan ja lukemaan! Omaksi suosikiksi nousi hiuksenhienosti Janos Honkosen Ne ovat niin helppoja saaliita, mutta myös muut olivat vaikuttavia. Sivuja lukumaratonissa kertynyt 157. Nyt on pieni tauko paikallaan, ennen kuin valitsen seuraavan antologian luettavaksi.

Klo 19 Ruokatauko pidetty. Jatkan lukumaratonia Naamiot-antologialla.

Klo 21:30 Naamiot-antologiasta luettu Katri Alatalon Särö ja Anne Leinosen Toiset kasvot. Molemmat vievät tunnelmaltaan vieraisiin kulttuureihin, maustettuihin viineihin ja erilaisiin yhteiskuntaluokkiin. Toisessa ollaan alemmassa, toisessa hallitsevassa. Hyvin soljuvasti kirjoitettuja tarinoita hahmonvaihdosta.

Lauantai klo 00:30 Luettu Mia Myllymäen Noidasta polvi paranee, Artemis Kulosaaren Rutto ja Janos Honkosen Sen silmärei'istä paistoi tyhjyys. Näistä Rutto sijoittuu Italiaan, muut kotimaahan. Naamiot ovat voimakkaasti psykologisia, peittämässä todellista minää, luomassa illuusiota ja osa siirtymistä tulevaisuuteen, edistykseen. Tähän mennessä kaikki tarinat ovat olleet aika vakavia. Melkein kaipaan jotain huumoria.

Klo 10 Heikki Nevalan Grendel, Maija Haaviston Silloin kun en katso, Tarja Sipiläisen Peitetehtäviä, M.A. Myrskyluodon Siviili, sotilas ja Taru Kumara-Moision Rauhaan luettu. Grendel oli ahdistava tarina, koin sen symbolisena. Silloin kun en katso oli kiinnostavan tirkisteleva, luin tarinaa tiiviisti, mutta taisin silti hukata pointin. Black Mirror -tyyppinen kertomus. Peitetehtävissä ihmisyys itsessään on naamio kirjaimellisesti, kun avaruuden oliot ovat saapuneet maapallolle. Siviili, sotilas -tarinassa on sankaruuden naamio, mikä on tuttu ilmiö sankareiksi leimatuille. Erinomaisesti kirjoitettu novelli, jossa naamionkuvaus ei ole suoraviivaista, vaan hehkuu surullisena tunnelmana, jossa voi kuulla musiikin. Rauhaan-novellissa naamio on nuoruudessa massassa opettelemista, itsenäisyyden ja itsen löytämisen aika, kapinallisuutta.

Naamiot sisältää useita ajatuksia herättäviä tarinoita ja on onnistunut antologia sekin. Vaatii ehkä enemmän kuin edellinen Varjoisilta kujilta, sillä siinä ei juuri kevennystä ole.  M.A. Myrskyluodon Siviili, sotilas nousi kokonaisuutena hituiseksi suosiksi, vaikka jälleen pidin kyllä kaikista.
Antologian pituus on 172 sivua, joten sivuja lukumaratonissa on kertynyt 329.

Pari tuntia jäljellä. Siirryn lukemaan Kristallimeri-antologiaa.

Klo 12 Lukumaraton päättyy osaltani. Ehdin lukea Kristallimeri-antologiasta esipuheen, Jani Kankaan Sinisen linnun, Kari Välimäen Elämäni raapaleina I - Naamiaiset ja J.S. Meresmaan Kapteenin synnyn. Erilainen aloitus merirosvoantologialle kuin odotin, mutta en oikeastaan yllättynyt. Kapteenin synnyn tarinassa oli tuttuutta, sillä siinä esiintyi Meresmaan Mifongin perinnöstä sivuhahmona esiintyvä Linn, tällä kertaa päähahmona. Luin kirjan seitsemisen vuotta sitten, mutta hyvin näytti muistuvan mieleen.

Tämän enempää en ehdi antologiasta tämän maratonin puitteissa lukea, mutta jatkan sen ja muiden lukulistalla olleiden parissa Pääsiäisen lukumaratonissa 10.-13.4. välisenä aikana.

Palmusunnuntain lukumaratonin saldo oli
Christine Thorel & Shimo Suntila (toim.): Varjoisilta kujilta
Taru Kumara-Moisio, Anne Leinonen & Minna Roininen (toim.): Naamiot
Anni Nupponen & Christine Thorel (toim.): Kristallimeri (osa)

Sivumäärä kutakuinkin 380.