maanantai 12. lokakuuta 2015

Andy Weir: Yksin Marsissa - kirja ja elokuva

Andy Weirin The Martian (2012) on ilmestynyt vastikään suomeksi nimellä Yksin Marsissa, sopivasti Ridley Scottin kirjan pohjalta ohjaaman elokuvan ilmestyessä teattereihin. Luin kirjan viime joulukuussa (arvostelu siitä löytyy täältä) ja ostin suomennoksen ekirjana kannatuksen vuoksi. Selailin suomennosta sieltä täältä ennen kuin viime perjantaina kävin sitten katsomassa elokuvan.

Kuten mainitsin aiemmin kirja-arviossani Yksin Marsissa on viihdyttävä ja huumorintajuinen kirja ja vaikka huumori ei ihan istunut kohdilleni, niin hyvinkin positiivinen käsitys kirjasta jäi. Leffaan oli sisällytetty kaikki olennainen, mutta luonnollisestikin sitä oli sovitettu valkokankaalle ja teknistieteellistä puolta oli hieman lyhennetty rytmityksen vuoksi. Siltikin elokuvan kesto on noin parikymmentä minuuttia yli 2 tunnin.

Kyseessä on science fiction -tarina ja vaikka teknologia on olemassa jo nyt, Mars-lennon toteutumiseen menee vielä jokunen vuosikymmen. Sekä Weir että Scott ovat molemmat tarkistaneet tieteellisen puolen tarkkuutta niin kirjaan kuin elokuvaankin, joten siinä suhteessa ei ole suuria kämmejä. Scott on ilmoittanut, että Marsin heikompaa painovoimaa ei huomioitu leffassa ja hiekkamyrskyjä on liioiteltu tarkoituksella dramaattisen vaikutuksen antamiseksi, sillä eihän ne oikeasti ole tuollaisia, vaan huomattavasti laimeampia. NASAn rakennus ei asiantuntijan mukaan ole realistinen toiminnallisesti, mutta Hei, tämä onkin science fictionia! Elokuva ei perustu tositapahtumiin, vaikka jokunen amerikkalainen kuulemma niin kuvitteleekin. NASA on ollut mukana elokuvan vaiheissa ja promotoi leffaa, sillä voivathan hekin hyödyntää leffan suosiota todellisissa projekteissaan. Medianäkyvyys on tärkeää.


Elokuva toimi, mistä suurimmat kiitokset menee Matt Damonille ja Ridley Scottille. Huumori, joka ajoittain ylitti sietorajani kirjassa, oli elokuvassa sileämpää, mutta silti siitä välittyi kirja-Watney (ja Hermeksen miehistön) humoristisia piirteitä. Matt Damonin pienet eleet onnistuivat loistavasti välittämään tunnelmia ja ajatuksia. Leffa nauratti ääneen, muitakin katsojia kuin minua. Ja yksi kohtaus oli huippu: siihen liittyi Sean Bean ja Tolkien. Tiedätte kyllä mitä tarkoitan, kun näette leffan. Paljon plussaa Sean Beanille muutenkin roolistaan. Ridley Scott on tehnyt huikeita leffoja, joista yksi on yhä minun Top5:ssä, mutta valitettavasti floppejakin joukkoon mahtuu. Yksin Marsissa ei ole floppi, vaan jää puhtaasti positiiviselle puolelle. Suosittelen ehdottomasti katsomaan sen ja luonnollisesti suosittelen lukemaan kirjankin. On kannatettavaa, että se on julkaistu suomeksi.


Vasta ilmestyneessa IFLSciencen haastattelussa Andy Weir kertoo enemmänkin ajatuksistaan mm. kirjan sisältämistä tieteellsista ja teknisistä ratkaisuista ja paljastaa samalla kirjoittavansa seuraavaa teostaan, nimeltä Zhek. Ehkäpä sekin tulee luettua, vaikka vaikuttaa hyvinkin erilaiselta kuin Yksin Marsissa.

6 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että leffakin on hyvä. Täytyy joskus katsoa, en tiedä menenkö kuitenkaan ihan teatteriin asti. Kirjaa luen parhaillani ja alku on ollut oikein hyvä, tykkään huumoristakin. Tosin tekninen puoli menee välillä enemmän tai vähemmän ohi, mutta mitäpä pienistä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus joitain seikkoja voi jättää huomiotta, jos lukukokemus muuten on nautittava :)

      Poista
  2. Kyllä osui bloggaamisesi kohdilleen, kävin poikien kanssa katsomassa tänään tuon elokuvan. Pidin paljon, kirjaa en ole vielä lukenut. Matkalla elokuviin kuuntelimme radiosta uutisia. Siellä kerrottiin NASAn suunnittelevan Marsin asutusta 2030-luvulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mars on pinnalla, mitä sitä turhaan enää Kuuhun. Saa nähdä mitä kaikkea sitä vielä vanhoilla päivillään pääsee todistamaan :D

      Poista
  3. Luin viikonloppuna tämän Weirin kirjan, hieman vieras genre tämä on minulle. Luen fantasiaa ja dystopiaa. Siitä huolimatta viihdyin tämän kirjan seurassa.

    VastaaPoista
  4. Pidin kovasti kirjasta kun sen tuossa helmikuussa luin, sopivan viihdyttävä ja silti paikoin realistinen, hyvää lomalukemista. Elokuva on vielä katsomatta, mutta minulla on vahva luottamus Scottin ja Damonin yhteispeliin. Nyt odotan kovasti sitten vielä tätä Sean Bean -juttuakin!

    VastaaPoista

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...