sunnuntai 6. marraskuuta 2016

M.R. Carey: Maailman lahjakkain tyttö - kirja ja elokuva

Kun kirjoitin M.R. (Mike) Careyn The Girl With All the Gifts -kirjan (2014) arviota pari vuotta sitten (löytyy täältä) uumoilin, että joku suomalainen kustannusyhtiö voisi sen ottaa julkaisulistalleen, varsinkin kun elokuva on tulossa ja teos muutenkin oli melkoisen hypetyksen aihe. Nyt kirjasta on tosiaankin tulossa lähiviikkoina suomennos Likeltä nimellä Maailman lahjakkain tyttö ja elokuva pompsahtaa valkokankaalle 18.11.2016. Kävin katsomassa elokuvan sopivasti lokakuun viimeisenä päivä Lontoossa, kun sitä siellä jo esitettiin. Keskipäivän näytös ei ehkä ollut pelottavin mahdollinen hetki kauhuelokuvalle, mutta pimeässä salissa tunnelma kummasti tiivistyi. Käsittääkseni Suomessakin elokuvan on ollut mahdollista nähdä jo aiemmin syksyllä Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaaleilla.

Maailman lahjakkain tyttö kertoo nuoresta tytöstä Melaniesta, joka käy koulua suljetussa tukikohdassa erityisissä olosuhteissa muiden kaltaistensa lasten kera. Opettajista vain neiti Justineau tuntuu välittävän lapsista ja etenkin Melaniesta. Tutun rutiininomainen elämä muuttuu, kun tukikohtaan hyökätään ja alkaa pakomatka ulkomaailmassa, jonka Melanie kohtaa ensimmäistä kertaa elämänsä aikana. Pakomatkan aikana Melanie, neiti Justineau, tohtori Caldwell, kersantti Parks ja muutama muu joutuvat vastakkain maailman laajuisen epidemian muuttamien hungriesien kanssa, yrittäen yhä löytää selviytymiskeinoa ja ratkaisua sairauteen.
Elokuva on kohtalaisen uskollinen kirjalle, se sisältää kaikki olennaiset piirteet ja näyttelijät ovat uskottavia ja jopa erinomaisia. Melanieta näyttelee Sennia Nanua, ja vaikka rooli ei vaadikaan kovinkaan suurta tunnerepertuaaria, nuori näyttelijä on täysosuma siihen. Gemma Arterton vetää oman roolinsa Justineauna rutiinilla, tosin kirjassa hahmo on tummaihoinen, mitä Arterton ei ole. Glen Closen tohtorin ja Paddy Considinen kersantin osuuksista pidin enemmän kuin kirjaa lukiessa. Näyttelijät toivat heidät inhimillisemmäksi.


Elokuvaan on tehty joitain muutoksia, kuten tapana on kerronnan sujuvuuden, näyttävyyden tai muun seikan vuoksi. Näkökulmahahmona elokuvassa toimii pelkästään Melanie toisin kuin kirjassa. Jotain kirjan puistattavuudesta on menetetty, mutta kyllähän Melanien pelottavuus ainakin muille hahmoille välittyi, kuten toivoinkin. Carey raotti kirjassa Melanien olemusta hitaammin paljastaen. Ympäröivän maailman moninaisuus sekä laajuus jäi kirjassa vajaaksi, ja ehkä vielä enemmän elokuvassa, kun mm. junkersitkin on tiputettu kokonaan pois. Myös kirjan lopun yllätyksellisyys on leffassa hieman vesittynyt. Siitä huolimatta elokuva on varsin suositeltava kokemus post-apokalyptiseksi zombie-elokuvaksi yleensäkin. Painokkaampi suositus kuitenkin kirjalle, kun se kerran nyt suomeksikin saadaan.

perjantai 4. marraskuuta 2016

Lukuhaasteita

Kuten blogin muutamasta edellisestä kirjoituksesta näkyy, pari tämän vuoden lukuhaastetta on tullut päätökseen. Piti kerrata mitä kaikkea sitä on vielä jäljellä. Akuutein on marraskuun NeNoReMo-haaste, jonka päätin aloittaa kolmen vuoden tauon jälkeen toistamiseen, eli Neglected Novel Reading Month -haaste. Tämä on vaihtoehtohaaste niille, jotka eivät kirjoita NaNoWriMo-haasteeseen, tai lue joka ikinen päivä 30 sivua marraskuun ajan.

NeNoReMo-haasteessa tarkoituksena on lukea marraskuun aikana jokin sellainen kirja, joka on odottanut lukemista hyllyssä ainakin 5 vuotta. Minulla on näitä kirjoja kymmenittäin. Oikeasti! Koskapa minulla on kesken myös pari muuta haastetta vielä tälle vuodelle, niin yhdistän kaksi kärpästä ja valitsen NeNoReMo-kirjakseni Michael Swanwickin Rautalohikäärmeen tytär -teoksen. Se sopii myös I Spy Challenge 2015-2016 -haasteeseen paikkaamaan ammottavia aukkoja. I Spy Challenge päättyy vuoden loppuun, mutta tällä hetkellä ei näytä tilanne hyvältä. Yritän kuitenkin vielä. Varhaisempi NeNoReMo-keskustelu Risingshadowssa löytyy täältä. Twitterissä hashtag #NeNoReMo.


Kolmas haaste ja niin ikään vuoden loppuun päättyvä on Aakkoshaaste, jota on jäljellä kolme-neljä kirjaa. Se on vielä mahdollisuuksien rajoissa saada läpi tänä vuonna. Olen myös ilmoittautunut kirjabloggaajien Klassikkohaasteeseen osa 4:een Arthur Conan Doylen The Lost World -teoksella, mutta sen lukemiseen on vielä ruhtinaallisesti aikaa. Tulevaa klassikkohaastetta emännöi tällä kertaa Niina Yöpöydän kirjat -blogista.



Nyt sitten vain lukemaan. Lukuintoa kaikille, jotka ovat onnellisesti haastaneet itsensä lukemaan tai jotka muuten vain lukevat. Noinniinkuin normaalistikin.

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Hämärän jälkeen -lukuhaasteen koonti

Suvi käynnisti Orfeuksen kääntöpiiri -kirjablogissa vuosi sitten Hämärän jälkeen -lukuhaasteen, jossa oli tarkoitus lukea kauhugenreen liittyvää kirjallisuutta ihan proosasta sarjakuviin ja tietokirjallisuuteen saakka oman mieltymyksen mukaan. Erinomainen haaste, joka oli mielenkiintoinen senkin vuoksi, että sen yhteydessä tuli kiinnitettyä huomiota miten paljon tai vähän kauhukirjoja lukee.



Haasteen lukutasot olivat seuraavanlaisia:

Haudankaivaja (1 kirja)
Aave (3 kirjaa)
Ihmissusi (5 kirjaa)
Vampyyri (7 kirjaa)
Zombie (9 kirjaa)
Noitapiiri (11 kirjaa)

Yllätin itseni saavuttamalla Noitapiirin 13 luetulla kirjalla. Muutama meni siis ylikin. Lukemani teokset olivat:

Nancy Holder: Crimson Peak
Markku Sadelehto (toim.): Wendigo ja muita yliluonnollisia kauhukertomuksia
M.R. Carey: Fellside
Jeff VanderMeer: Hävitys
Joe Hill & Gabriel Rodriguez: Welcome To Lovecraft (sarjakuva)
Joe Hill & Gabriel Rodriguez: Head Games (sarjakuva)
Joe Hill & Gabriel Rodriguez: Crown of Shadows (sarjakuva)
Joe Hill & Gabriel Rodriguez: Keys to the Kingdom (sarjakuva)
Joe Hill & Gabriel Rodriguez: Clockworks (sarjakuva)
Joe Hill & Gabriel Rodriguez: Alpha & Omega (sarjakuva)
Dan Wells: I am not a Serial Killer
Aino Kallas: Sudenmorsian
Hanna Morre: Tuonen tahto

Kauhu on vaikea laji. Läheskään kaikki lukemani eivät tyydyttäneet laadultaan, mutta vanhoissa kauhukertomuksissa on ainakin sitä jotain, miksi ne yhä elävät ja päätyvät luettaviksi. Olen iloinen, että osallistuin haasteeseen, kiitos siitä Suville. Ja toki kauhukirjojen lukeminen jatkuu tulevinakin vuosina.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...