Ennen Finnconia en ehdi enää lukea mitään, mutta
ensi viikolla, kun kesäloma jatkuu(!) palaan jälleen Jasper Kentin
Twelve-kirjan pariin. Haluan saada sen vihdoin loppuun. Toinen kirja
lukulistalla edelleen on Mark Charan Newtonin Nights of Villjamur. Jospa
ne ehtisi tässä heinäkuussa, kaiken muun touhuilun keskellä. Olenkohan
hoksannut mainita... Nights of Villjamurissani on kirjailijan nimmari.
keskiviikko 8. heinäkuuta 2009
Robin Hobb: The Dragon Keeper
The Rain Wild -kronikkojen ensimmäinen kirja, The Dragon Keeper oli
hieno lukukokemus. Se herätti paljon nostalgisia muistoja Hobbin aiemmasta The
Liveship Traders -trilogiasta, sillä tarina kertoo mitä tapahtuu trilogian
tapahtumien jälkeen Sadekorvessa. Kirjassa vilahtelee tuttuja paikkoja;
Bingtown, Chalced, Jamaillia ja tietenkin Rain Wilds eli Sadekorpi itsessään.
Samoin tapaamme tuttuja hahmoja, kuten Althean ja Maltan. Mutta The Dragon
Keeper ei ole enää heidän kirjansa, sillä on uudet kertojat.
Ja uudet kertojat, Thymara, Alise ja Sedric eivät ihan yllä Liveshipien kertojien tasolle. He ovat omalla tavalla kiehtovia ja varsinkin Thymara herättää kiinnostusta erikoisuudellaan, mutta mitään suuria tunteita puolesta tai vastaan hahmot eivät saa aikaan. Toisaalta siihen saattaa olla syynä se, että kirja on pätkäisty kahtia ja tarina ja hahmot eivät ensimmäisessä puolikkaassa ehdi kehittyä, vaan jää pahasti kesken. Mutta on kirjassa hahmoja, joiden kohtalo sitten ehtii herättää enemmänkin tuntemuksia; lähinnä surua ja haikeutta - lohikäärmeet.
Robin Hobbin kirjoitustyyli on pysynyt ennallaan, tarina on sujuva, kuvaileva ja pitää otteessaan. Hobbin fanit eivät pety lukiessaan tätä kirjaa, tai ehkä vasta lopussa, kun tajuavat, että tarinan loppuosa The Dragon Haven, on saatavilla vasta ensi vuoden keväänä. On täysin mahdotonta ajatellakaan, ettei lukisi jälkimmäistä osaa, niin koukuttava The Dragon Keeper on.
Ja uudet kertojat, Thymara, Alise ja Sedric eivät ihan yllä Liveshipien kertojien tasolle. He ovat omalla tavalla kiehtovia ja varsinkin Thymara herättää kiinnostusta erikoisuudellaan, mutta mitään suuria tunteita puolesta tai vastaan hahmot eivät saa aikaan. Toisaalta siihen saattaa olla syynä se, että kirja on pätkäisty kahtia ja tarina ja hahmot eivät ensimmäisessä puolikkaassa ehdi kehittyä, vaan jää pahasti kesken. Mutta on kirjassa hahmoja, joiden kohtalo sitten ehtii herättää enemmänkin tuntemuksia; lähinnä surua ja haikeutta - lohikäärmeet.
Robin Hobbin kirjoitustyyli on pysynyt ennallaan, tarina on sujuva, kuvaileva ja pitää otteessaan. Hobbin fanit eivät pety lukiessaan tätä kirjaa, tai ehkä vasta lopussa, kun tajuavat, että tarinan loppuosa The Dragon Haven, on saatavilla vasta ensi vuoden keväänä. On täysin mahdotonta ajatellakaan, ettei lukisi jälkimmäistä osaa, niin koukuttava The Dragon Keeper on.
GRRM Finnconissa
George R.R. Martin saapui Suomeen maanantaina ja on ehtinyt jo tutustua Suomenlinnaankin. Varmaan hieno kokemus vihdoinkin vierailla paikassa, josta on jo kauan sitten kirjoittanut novelleissaan. Saamme todennäköisesti kuulla tuosta kokemuksesta vielä Finnconin aikana lisää.
Pääsen tapaamaan Martinin torstaina, kun aloitan silloin Finncon-viikonloppuni hänen minderinaan. Martinin Finncon-vierailusta juttuja ja kuvia löytyy viikonlopun mittaan Tulen ja jään laulu -fanisivustolta sitä mukaa kun aika antaa periksi päivittää.
Tulossa on mielenkiintoinen viikonloppu!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)