sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Larry Niven: Rengasmaailma

Booksy koosti männä vuonna 101 spefin helmeä -listan, mihin pääsin itsekin osallistumaan, ja siinä tuli vastaan Larry Nivenin teos Rengasmaailma (Ringworld). Hugo-palkinnon voittajana vuonna 1970 julkaistu kirja sopii mainiosti Science fiction -haasteen kategoriaan 3. Uuden maailman esittelijänä ja avaruusmatkailun vuoksi Rengasmaailma on osuva valinta myös Kosmoksen lumoa ja tähtisumua -haasteeseen, johon se on 2. kirjani ja haaste on siten vähimmäismäärältään täytetty osaltani. Suomennos julkaistiin 1990.

Louis Wu juhlii 200-vuotissynttäreitään maapallolla, jonka suurimmat luonnolliset ongelmat, kuten sairaudet ja saasteet on saatu ratkaistua ja poistettua. Wu on kokenut tunnetun avaruuden matkaaja, joka silloin tällöin kyllästyttyään Maan menoon lähtee sapattimatkoille. Maassakin matkaaminen käyttää nopeasti siirtokoppien ansiosta ja kaupungit ovat oikeastaan sulautuneet yhteen yhdeksi suureksi verkostoksi, jossa muutokset näkyvät samoina lähes yhtä aikaa joka paikassa. Syntymäpäivänään Louis kohtaa Piersonin nukketöörin, Nessuksen, joka tarjoaa hänelle paikkaa tutkimusmatkalle tunnetun avaruuden ulkopuolelle. Nukketöörit ovat kehittäneet aluksen, jolla matkaaminen onnistuu huikean nopeasti. Kanssamatkustajiksi on valikoitu kzin-rotuun kuuluva Eläimille Puhuja ja nuori nainen, Teela Brown. Nukketöörien kotimaailma kärsii ylikansoituksesta ja Linnunrataa uhkaa katastrofi tulevaisuudessa, minkä vuoksi nelikon matka suuntautuu kohti tuntematonta Rengasmaailmaa, joka voisi olla ratkaisu tulevaisuuden ongelmiin. Mutta sinne on ensin päästävä ehyenä perille ja myös elävänä pois.

Rengasmaailma on litteä rengas, jonka läpimitta on maapallon kiertoradan pituinen. Sen pinnalle mahtuisi 300 miljoonaa Maan kokoista planeettaa levitettynä. Niven viljelee kirjassa runsaasti nippelitietoa painovoimista, lämpötiloista, nopeuksista, säteilyn frekvensseistä ym. fysikaalisista suureista ja selittää muutenkin erilaisia ilmiöitä, kuten vaikkapa coriolisvoimaa, oppikirjamaiseen sävyyn. Pääosin tämä sopii kirjan tyyliin, vain muutamassa kohdassa tuli tunne infodumppauksesta. Rengasmaailma ei kuitenkaan ole kuivan tylsä hard scifi -tuotos, vaan siitä löytyy myös humoristisia piirteitä hahmoissa ja ennen kaikkea mielikuvituksellista maailmanluontia, kun ottaa vieläpä huomioon kirjoitusajankohdan. Nivenin siirtokopit ja astinlaatat ovat kiehtovia keksintöjä, rengasmaailma ideana hieno ja nukketöörit älykkäinä manipuloijina loistavia. Lukiessa tulee väistämättä mieleen, että samasta idealaarista ovat ainakin Iain M. Banks ja Kage Baker ammentaneet omiin Kulttuuri ja Company -sarjoihinsa. Nukketöörien ja kzinien erityispiirteet ovat visuaalisen hauskoja ja omaperäisiä.

Rengasmaailman historia ja kulttuuri, niiden nousu ja tuho, ovat kiinnostavia aiheita, mutta jäävät väkisinkin jalkoihin Nivenin tavalle käsitellä asioita teknisluonnontieteellisesti. Nukketöörien rooli ihmiskunnan ja kzienin evoluutiossa sen sijaan selitetään kohtalaisen ymmärrettävästi ja kattavasti. Ursula K. Le Guin hieman aiemmin ja samoihin aikoihin lähestyi oman Hainista olevan rodun osallisuutta maailman kaikkeuden planeettojen evoluutiossa vähemmällä selittämisellä, mutta Le Guinin antropologinen tyyli kansojensa kuvauksissa tekee hänen kirjoistaan lämpimämpiä ja syvempiä verrattuna Nivenin lähestymistapaan. Olen myös entistä kiitollisempi Le Guinista, kun ajattelen Nivenin teoksen naishahmoja. Ensin ajattelin, että kirjailija on lähtenyt huumorilinjalla osoittamaan päähahmonsa Louis Wun kalkkeutuneita naiskäsityksiä tyrkyttäessään tämän säälittävää suhtautumista Teela Browniin. Kirjan edetessä tuli selväksi, ettei kysymys ole huumorista. Kirjan toisen naishahmon, Prillin esittelyn kohdalla alkoi pisteet ropista alaspäin:
- Eikä hän ollut tekemisissä moottorien tai elojärjestelmienkään kanssa. En päässyt selville mitä hän tarkalleen teki, Nessus sanoi. – Pioneerissa oli kolmenkymmenenkuuden hengen miehistö. Epäilemättä jotkut heistä oli turhia. Varmastikaan hän ei ole voinut tehdä mitään monimutkaista tai aluksen tai miehistön hyvinvoinnin kannalta elintärkeää. Hän ei ole kovin älykäs, Louis.

- Tuliko mieleesi kysyä sukupuolten lukumäärällistä suhdetta aluksella? Kuinka moni kolmestakymmenestäkuudesta oli nainen?

- Hän kertoi sen. Kolme.

- Voit saman tien lakata pohtimasta hänen ammattiaan.
Anteeksi, mitä??? Kirjan molemmat naishahmot ovat yksinkertaisia, toinen surkean kokematon ja tietämätön, toinen suurin piirtein seksikone, mutta hemmetti, on niillä kuiten kipeäätekevän upeat vartalot. Rengasmaailma ei ole ensimmäinen tai ainoa sf-teos, jossa on suppea sukupuoliroolitus, eikä se toki ole edes pahimmasta päästä. Teelassa on paljon positiivistakin. Minulle kirja olisi voinut olla kuitenkin paljon parempi lukukokemus, jos naishahmojen vähättely ei olisi pistänyt koko ajan silmään. Silti suosittelen Rengasmaailman lukemista, sillä sen ideamaailma on rikas ja innoittava.



Science fiction -haaste


4 kommenttia:

  1. Heh, jään koko ajan "kiinni" siitä, että nielen näiden vanhojen scifiherrojen sukupuolirooli vaieten... Totta puhuen harvoin panen niitä edes tietoisesti merkkille. Vanha kaarti kait aloitti kirjoittamalla scifinovelleja Playboyhin. Mutta kyllä niissä aikakausien ja asenteiden muuttumisen huomaa. ;-)

    Vakavasti, rakastin tässä Nivenin kirjassa noita kzinejä ja nukketöörejä; tällaiset simppelit mutta selkeät alienit ovat mieleen. Ja se Teelaan liittyvä evoluutioteoria, se on minusta niin herkullinen, että ihan sen tähden lasken tämän helmeksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas periaatteesta haluan arviossa kiinnittää huomiota sukupuolirooleihin, jos ne ovat silmiinpistäviä, riippumatta siitä millä aikakaudella teos on kirjoitettu. Joskus jopa huomaan naiskirjailijoiden suppeat kuvaukset. Nivenin teoksella on melkoisesti krediittejä muissa suhteissa, joten kyllä se on paikkansa ja palkintonsa ansainnut minunkin mielestä.

      Tosiaan, muistaakseni jokin Ursulankin novelli on alunperin julkaistu Playboyssa, mutta nyt äkkiseltään en saa päähäni mikä se oli. Jokin näiden tänä vuonna arvioimieni kokoelmien novelli.

      Poista
  2. No eipä siitä vanhasta kaartista kukaan _aloittanut_ Playboyn novelleja kirjoittamalla. Moni kyllä haaveili siitä, ja kovasti - Playboy kun maksoi ainakin noin 10 x enemmän kuin scifi-lukemistot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrettävästi. Jäi vaivaamaan tuo muistelemani Le Guinin novelli ja etsin sen: Pimeälipas/The Wind's Twelve Quarters -kokoelmissa oleva Yhdeksän henkeä/Nine lives.

      Ursula kertoo: Nine lives appeared in Playboy in 1968, under the only pen name I have ever used: U. K. Le Guin. The editors politely asked if they could use the first initial only, and I agreed. It's not surprising that Playboy hadn't had it's consciousness raised back then, but it is surprising to me to realize how thoughlessly I went along with them. It was first (and is the only) time I met with anything I understood as sexual prejudice, prejudice against me as a woman writer, from any editor or publisher; and it seemed so silly, so grotesque, that I failed to see that it was also important.

      Poista

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...