Näytetään tekstit, joissa on tunniste Steph Swainston. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Steph Swainston. Näytä kaikki tekstit

perjantai 4. toukokuuta 2012

Steph Swainston: Uusi maailma

Steph Swainstonin The Modern Times (2007) julkaistiin viime kuussa suomeksi nimellä Uusi maailma. USA:ssa kirja on julkaistu nimellä Dangerous Offspring (Vaarallista jälkikasvua), mikä on yhtä kuvaava, joskin suoraviivaisempi nimi teokselle. Castle-sarjan aiemmat kirjat ovat nimeltään Kuolemattomien kaarti (arvostelu) ja Aika on lahjoista suurin (arvostelu). Swainstonilta on julkaistu myös sarjan maailmaan liittyvä esiosa Above the Snowline (arvostelu).

Kuolemattomien piirin arkkitehti Frost on kehittänyt uuden keksinnön, jonka avulla Nelimaa toivoo pääsevänsä eroon tappavista maanvaltaajista, turilaisista. Salamalla on kuitenkin muitakin huolia, sillä hänen perijätärtyttärensä Cyan on lähtenyt omille teilleen ja niinpä Salama joutuu pyytämään Jantia etsimään tytär ja huolehtimaan tämän turvaan. Jant tekee palveluksen ja sen myötä joutuu taas kohtaamaan Siirroksen rinnakkaismaailmat, jotka osoittautuvat entistä vaarallisemmiksi. Frostin keksintö aiheuttaa ongelmia ja itse keisari San joutuu lähtemään liikekannalle. Onko enää mahdollista pelastaa Nelimaata turilailta?

Vaikka olen lukenut The Modern Timesin nelisen vuotta sitten, odotin suomennosta innokkaasti. Aiempien osien uudelleenluku on ollut yhtä nautittavaa kuin ensimmäinen kertakin. Jotain kuitenkin tapahtui Uuden maailman kohdalla, sillä se tuntui hieman erilaiselta kokemukselta kuin alunperin. En tiedä oliko kysymys käännöksen vaikutuksesta vai omasta fiiliksestä, mutta suomennos ei sytyttänyt tällä kertaa samalla lailla. Edelleen hehkutan Swainstonin tapaa kirjoittaa kursailematonta tekstiä tyylillä, joka saa Joe Abercrombienkin varmasti välillä kateelliseksi. Kirjan ensimmäisten 100 sivun aikana sai irvistellä pariinkiin otteeseen (mikä on tässä tapauksessa positiivinen asia). Jantin ärsyttävyys kuuluu asiaan, mutta Salamaa en oikein tahtonut jaksaa.

Nimensä mukaisesti kirjassa nousevat korokkeelle jälkikasvut, niin turilaitten kuin Salamankin. Niinpä tämä kuolemattomien piirin vanhin jäsen saa kiitettävästi huomiota. Salama ei kuitenkaan ole minusta erityisen kiinnostava. Hänen ylisentimentaaliutensa aiheuttaa negatiivissävyisiä irvistyksiä. Salaman historian purkaminen tuntuu liialliselta selittelyltä, jonka hoitaa osin myös lääkäri Rayne, toinen piirin vanhimmista jäsenistä. Ymmärrän hyvin miksi kirjailija on halunnut tuoda Salaman menneisyyden esille, sillä siitä löytyy syyt hänen käyttäytymiseensä ja samalla se syventää loppuratkaisun emotionaalista sävyä. Silti, minusta taustan kertominen nousi liikaa esille. Salaman tytär on teinikiukuttelussaan yhtälailla ärsyttävä, mutta uskottava teiniaikuinen. Loppuratkaisu hänen osaltaan on suoraan sanottuna tyydyttävä. Siirroksesta paljastuu jälleen paljon asioita. Sinne saa sijoitettua vaikka mitä mielenkiintoista ja mielikuvitusta stimuloivaa materiaalia ja näin kirjailija on lahjakkaasti myös tehnyt.

Uusi maailma ei minusta ole trilogian päätös, vaan sarjan kolmas osa, joka jää osin auki uumoillen muutoksen tuulia, siirroksen suurempaa vaikutusta Nelimaahan. Kirjassa jopa kritisoidaan Nelimaan nykyistä kehitystä ja toimintatapaa. Vanhat myytit romutetaan ja uuden oppiminen käy yrityksen ja erehdyksen kautta. Kirjailija ei anna kaikkia vastauksia, vaan ilmassa on jatko-osan tuntu. Saammeko sitä koskaan edes englanniksi, on vielä arvoitus sekin.

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Steph Swainston: Aika on lahjoista suurin

Steph Swainstonin No Present Like Time tuli luettua heti Castle-sarjan ykköskirjan The Year of Our Warin jälkeen vuonna 2008. Ensimmäinen kirja ilmestyi viime vuonna suomeksi nimellä Kuolemattomien kaarti (arvostelu) ja tänä vuonna saatiin myyntiin Aika on lahjoista suurin.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat viisi vuotta Kuolemattomien kaartin jälkeen. Keisarin Airut, kuolematon Jant on pysytellyt kuivilla huumeista, mutta sortuu jälleen joutuessaan vastentahtoisesti keisarin määräämänä pelottavaan tehtävään tilanteessa, jossa hänen vaimonsa Tiira tuntuu löytäneen uuden ihastuksen kuolemattomien parista. Mustasukkaisuuden riivaama Jant lähtee Utun ja Salaman kanssa pitkälle laivamatkalle omaehtoiselle Trisin saarelle, joka halutaan liittää osaksi keisarikuntaa ja jossa on mittaamattoman arvokkaita luonnonvaroja. Löytöretki Trisiin mutkistuu kun aiemmin kuolemattomien piiristä paikkansa haasteessa menettänyt Gio Ami ei tyydykään tappioonsa ja paluuseen kuolevaksi, vaan aiheuttaa sisällissodan pyrkiessään takaisin.

Aika on lahjoista suurin jatkaa Kuolemattomien kaartin linjalla omaperäisellä otteellaan sekoittaen keskiaikaa ja nykyisyyttä. Kreikkalaisten mytologioiden jumalien vaikutus näkyy yhä selvemmin Swainstonin luomien kuolemattomien keskinäisissä nahisteluissa. Kuten esikuvansa, he käyttäytyvät lapsellisesti, itsekkäästi ja heidän käsityksensä normaalimaailman realiteeteista ja arjesta on vinoutunut. Ajan merkitys korostuu kirjan nimen mukaisesti entisestään. Kuolemattomille ajan käsite on kärsinyt vuosisatojen aikana inflaatiota ja korruptoinut. Vanhenemisen pelko on korostunut, sillä sen kohtaaminen tarkoittaa epäonnistumista, ei kehitystä. Kirjailija antaa näkyä läpi, että kun maa ei ole välittömässä hätätilassa, aika ei ole heille niinkään keisarikunnan palvelemista varten, vaan heidän oman itsensä etuuksien ja hyötyjen lisäämistä varten. Silti pohjimmiltaan, kun tarve vaatii, jokainen on valmis uhraamaan henkensä puolustaessaan maataan turilaita vastaan. Kuolemattomuus onkin sarjassa mielenkiintoinen käsite, sillä se on oikeastaan fyysisen muutoksen pysäyttämistä, eikä se tarkoita haavoittumattomuutta. Epävarmuutta lisää se, että kuolemattomuus ei ole kuolemattomien käsissä vaan keisarin, joka tekee päätökset selvästi itsenäisesti ja oman suunnitelman mukaisesti selittelemättä. Kuolemattomien ajankäsitteen vastapainona esitetään Trisin saarelaisten näkemys asiasta. Heille aika on valuuttaa, joka merkitsee enemmän kuin kulta. Heidän kauttaan ajan korruptoituminen ihmisiän mittakaavassa on nopeammin näkyvissä.

Kirjassa päästään tutustumaan lisää myös Siirrokseen, rinnakkaismaailmaan, jonne Jant ajautuu huumeiden yliannostuksen kautta. Siirros on erikoinen paikka, missä luonnon lait eivät tunnu toimivan ihan normaalisti ja se on myös vaarallinen. Siirros saa kakkoskirjassa lihaa luiden päälle, kun avautuu lisää paljastuksia. Paljon jää kuitenkin vielä salaperäisyyden verhon taakse mukavasti kutkuttamaan mieltä. Keisaristakin paljastuu uusia tietoja, mutta Aika on lahjoista suurin on ykkösosaa selkeämmin sarjan osa ja lukijalle jätetään useita teasereita sen sijaan, että annettaisiin vielä vastauksia.

Vaikka Aika on lahjoista suurin tuntuu hieman irralliselta Kuolemattomien kaartiin nähden, se on ehdottomasti juonellisesti ja tapahtumiltaan paikallaan odotellessa The Modern Worldin (am. Dangerous Offspring) käännöstä. En tiedä aikooko Like kääntää myös esiosan Above the Snowlinen (arvostelu) (toivottavasti!), mutta sen tapahtumiin löytyy viittauksia ykkösosan tapaan myös kakkoskirjasta. Steph Swainston herätti keskustelua ja itse asiassa närääkin kesällä ilmoittaessaan siirtyvänsä pois julkaisubisneksestä. Syitä oli useita, mm. nopea julkaisutahtivaatimus ja sosiaalisen median paineet. Swainston lähti opiskelemaan kemian opettajaksi, mikä tuntuukin oikealta alalta kirjailijasta saamani käsityksen perusteella. Hän ei ole hylännyt kirjoittamista, mutta uutta kirjaa voidaan tuskin odottaa kuin vasta useamman vuoden kuluttua. Onko se sitten Castle-sarjan ennakkoon ilmoitettu työn alla ollut osa, vai jotain muuta, jää nähtäväksi. Steph Swainston on sen verran upea kirjailija, että olisi sääli jos hän ei enää löytäisi kirjoittamisesta yhtä suurta tyydytystä, mitä hänen kirjojensa lukeminen antaa minulle.

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Steph Swainston: Kuolemattomien kaarti

Luin Steph Swainstonin The Year of Our War -kirjan pari vuotta sitten. Päätin lukea kirjan uudestaan nyt kun se ilmestyi suomeksi nimellä Kuolemattomien kaarti, koska kirja on ehdottomasti uudelleenluvun arvoinen. Toisaalta käännetyissä kirjoissa minua kiinnostaa aina myös millaisiin käännösratkaisuihin suomentaja on päätynyt. Näin myös Kuolemattomien kaartin kohdalla, joka aluksi esiintyi työnimellä Sotamme vuosi. Molemmat nimet ovat sisällön puolesta osuvia, mutta olisin suosinut suoraa käännöstä, vaikka suomeksi se kuulostaa enemmän Talvisodan muisteluteokselta. Kuolemattomien kaarti on Castle-sarjan ensimmäinen kirja ja kyseessä ei ole trilogia, vaikka kirjan takakannessa niin kerrotaankin (ehkäpä suunnitelmissa on vain kolmen kirjan kääntäminen). Sarjaan kuuluvia kirjoja on julkaistu tällä hetkellä englanniksi neljä, joista viimeisin on ns. esiosa. Seuraava Castle -kirja julkaistaan ensi vuoden alkupuolella ja sen työnimenä on The Musician's Evolution (nimi voi vielä vaihtua).

Kirjan päähahmo on Jant Shira - Komeetta, Airut - Keisarin luoman kuolemattomien piirin ainutlaatuinen jäsen. Ainutlaatuinen siinä mielessä, että hän on 50 kuolemattoman (ja lisäksi heidän mahdollisten puolisoidensa) joukossa ainoa siivekäs, joka pystyy lentämään. Jant on puoleksi awialainen, jota perua siivet ovat, ja puoleksi rhydanne, vuoristolainen, jonka ansiosta hän on kevytrakenteisena lentokykyinen. Jant on myös huumeaddikti ja valehtelija, eikä hänen menneisyytensäkään ole kovin puhdas. Hän on toisaalta muiden kuolemattomien joukossa uskottava ja hänellä on myös vaikutusvaltaa, joskin ei kaikissa tilanteissa ja häntä myös halveksitaan narkkarina. Swainston on luonut loistavan ristiriitaisen päähahmon, jonka silmien kautta on mielenkiintoista tarkastella tapahtumaympäristöä ja muita hahmoja.

Kuolemattomien kaarti keskittyy Nelimaassa käytävään sotaan hyönteisiä, turilaita, vastaan sekä esittelemään päähenkilön ja muutamia muita kuolemattomia tarkemmin. Kirja sisältää useita pitkiä taistelukohtauksia, jotka on kuvattu tarkasti. Turilaiden ulkonäköä, niiden käyttäytymistä ja kollektiivisuutta valotetaan niin riittävästi, että syntyy elävästi kuva taistelun vaativuudesta ja epätoivosta. Mutta sota ei ole ainoa haaste kuolemattomille ja tavallisille kansalaisillekaan, vaan piirin sisällä käydään omaa taistelua. Vuosisatoja ja tuhansia elävät kuolemattomat eivät suinkaan ole irti tavallisten ihmisten tunteista ja kilpailuvieteistä. He voivat olla ajoittain hyvinkin typeriä kaikista kokemuksistaan ja paremmuudestaan huolimatta. Jokaisella heistä on erityisominaisuus, jonka ansiosta he ovat kuolemattomaksi päässeet, mutta nuo ansiot voidaan haastaa ja haastetaankin. Usealla kuolemattomalla on omallatunnollaan kaikenlaista.

Swainstonin tapahtumamaailma ei rajoitu pelkästään Nelimaahan, vaan hän antaa ymmärtää, että rinnakaismaailmoja on useita, ja esitteleekin Kuolemattomien kaartissa yhden. Huumeen ansiosta Jantilla on henkensä kaupalla mahdollisuus matkustaa Siirrokseen. Siirros on erilainen kuin Nelimaa, siellä ei päde samat lainalaisuudet. Niinpä näemme Siirros-osiossa mm. matotytön ja trunkit sekä Felicitian, Jantin nuoruuden tuttavuuden, naisen miehen hahmossa.

Kuolemattomien kaartin suomennos on hyvä, vaikka alussa lukeminen takkusikin. Kääntäjä ei ollut lähtenyt kaikkien paikannimien kääntämiseen, mutta mm. Screesta on tullut Soraikko ja Darklingista Pimento. Kuolemattomien ja heidän kumppaniensa nimet on pääosin suomennettu. Vähän aikaa piti miettiä keitä ovat Pääsky (Swallow), Utu (Mist) ja Tiira (Tern). Nyt kun on lukenut myös Above the Snowlinen, osasi kiinnittää enemmän huomiota Jantin menneisyyden viittauksiin. Above the Snowlinen tapahtumat mainittiin Kuolemattomien kaartissa, mikä kertoo siitä, että vaikka Swainston on kirjoittanut (julkaissut) Snowlinen kuusi vuotta ensimmäisen kirjan jälkeen, on tarina ollut taustoineen mietittynä jo sitä ennen.

Kuolemattomien kaarti on omaperäinen ja loistava kirja, alusta loppuun saakka. Se ei ole helppo kirja, sillä siinä ei tarjoilla perinteistä fantasiamaailmaa tiettyine sääntöineen ja kliseineen, eikä helposti samaistuttavia, sympaattisia hahmoja tarjota suoraan hopealautaselta. Swainston haastaa lukijansa; hän sekoittaa miekat ja kilvet lehtiuutisten, t-paitojen ja meikkien kanssa samaan todellisuuteen, leikkii tulevilla ja menneillä vuosiluvuilla ja sen joko hyväksyy tai ei. Suosittelen ehdottomasti antamaan itselle mahdollisuus rikastuttaa mielikuvitustaan.

Above the Snowlinen arvostelu löytyy täältä.

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Steph Swainston: Above the Snowline

Above the Snowline on englantilaisen Steph Swainstonin Castle-sarjan esiosa. Vaikka kirjan voi periaatteessa lukea ilman, että on tutustunut Swainstonin kolmeen ensimmäiseen kirjaan, monet asiat jäävät kohtalaisen epäselviksi ilman niiden antamaa tietämystä sarjan maailmasta ja päähenkilöstä. Swainstonin teoksia ei kannata luokitella kovin yksiselitteisesti mihinkään kategoriaan, eikä niitä oikeastaan voikaan. Above the Snowline ei sisällä karttaa.

Above the Snowline sijoittuu Castle-sarjan päähenkilön Jantin ensimmäiselle vuosisadalle kuolemattomana. Reilu parikymppinen Jant saa keisarilta tehtäväkseen selvitellä ja sovitella Awianista Darkling-vuoristoalueelle maanpakoon ajettujen ja vuoriston alkuperäisen väestön, rhydannien, väkivaltaiseksi ajautunutta ristiriitatilannetta. Jant, joka itse on puoliksi rhydanne ja puoliksi awianilainen, ja on kasvanut lapsuutensa vuoristossa, joutuu pian punnitsemaan juuriensa ja nykyisen elinympäristönsä vaikutusta ja merkitystä. Oman kiermuransa kuvioon tuo Jantin tunteet rhydannelaisnaista Delliniä kohtaan.

Kuten myös aiemmissa teoksissaan, Swainston onnistuu Above the Snowlinessa luomaan lähes käsikosketeltavan ja aistittavan maailman. Kaikesta tekstistä näkee kuinka elävänä kylmä vuoristoalue kirjailijalla on ollut mielessä kirjoittaessa. Swainstonin tekstin rytmi on erinomaisen sujuvaa, siitäkin huolimatta, että kertojahahmot vaihtuvat kohtalaisen tiuhaan reilun 300 sivun pituisessa kirjassa. Jant Shiran, Cometin, lapsuutta ei juurikaan valoteta tarinan aikana, eikä yleensäkään kuolemattomien syntyä ja taustaa, vaan ne on kerrottu The Year of Our War (tuleva suomennos: Kuolemattomien kaarti), No Present Like Time ja The Modern World -kirjoissa. Kun tietää Jantin ns. nykyisen historian aiempien kirjojen perusteella, niin Above the Snowlinen "nuori" Jant tuntuu hieman vaimealta ja miedolta persoonalta. Jotain Jantista jää kaipaamaan hahmona. Hän ei saa lukijaa samalla tavalla koukkuun kuten muissa kirjoissa, vaikkakin niin hahmo kuin tarinakin voimistuu loppua kohden. Ongelmaksi Above the Snowlinessa nousee myös, että eri kertojaäänet eivät tunnu erottuvan tarpeeksi toisistaan, vaikka kirja on selkeästi hahmovetoinen. Above the Snowline on kuitenkin swainstonmaiseen tyyliin kiehtovan outo anakronismeineen. On hienoa päästä tutustumaan Swainstonin luoman maailman alueeseen, johon on aiemmin vain viitattu. Nyt se asettuu silmien eteen loistavasti kuvattuna. Swainston on jälleen osoittanut kuuluvansa erinomaisten kirjailijoiden joukkoon ja siksipä on enemmän kuin oikeus ja kohtuus, että Castle-sarjaan pääsee kohtapuoliin tutustumaan myös suomeksikin Kuolemattomien kaartin myötä.

maanantai 2. marraskuuta 2009

Steph Swainstonia suomeksi


Like Kustannus aikoo julkaista Steph Swainstonin Castle-sarjaa suomeksi! The Year of Our War ilmestyy ensi keväänä nimellä Kuolemattomien kaarti (nimi oli aiemmin Sotamme vuosi). Liken tekstistä päätellen kolme ensimmäistä kirjaa olisi tulossa käännöksinä, ja toivottavasti myös tulee, ettei jää vain yhteen kirjaan. Tämä sarja on yksi niistä, joille olen kaivannut enemmän huomiota myös Suomessa, sillä pidin siitä paljon.

Liken tekstin mukaan Steph olisi tulossa ensi toukokuussa Åcon4-coniin, mutta siitä en tiedä varmuutta (ilmeisesti virhe vuosiluvussa Likelta). Joka tapauksessa Steph vieraili Åcon3:ssa viime toukokuussa. Ja mukava kirjailija olikin. Seuraavan Åcon4:n kunniavieras muuten on Geoff Ryman.

muokattu// Käännöksen nimen muuttuminen 12/09

lauantai 20. kesäkuuta 2009

Steph Swainston - Åcon3


Åcon 3 - Science fiction convention in Mariehamn, Åland 21.-24.5.2009. Guest of Honor Steph Swainston.
Awesome con! I had a wonderful time.

Steph making preparations for the first pånel


GoH interview



Steph signing book for me


Finnish and Swedish SF/F pånel

Wårldbuilding pånel - Swainston, Leinonen, Hiltunen







lauantai 13. joulukuuta 2008

George R.R. Martin ja Steph Swainston Suomeen


Ensi vuodelle on tiedossa pari conia, joihin on aivan ehdotonta osallistua.

Ensimmäinen on Åcon 3 21.-24.5.2009 Maarianhaminassa. Siellä kunniavieraana on englantilainen fantasiakirjailija Steph Swainston. Swainstonin nerokas Castle -sarja koostuu tällä hetkellä kolmesta osasta, The Year of Our War, No Present Like Time ja The Modern World. Ensi vuonna ilmestyy sarjan johdanto-osa Above the Snowline, mutta ei valitettavasti ennen kirjailijan vierailua Åconissa.

Toinen on Finncon 2009 10.-12.7.2009 Helsingissä. Kunniavieraana on George R.R. Martin. Mies ei liene kaipaa sen kummemmin enää esittelyjä, sillä jokainen fantasiakirjallisuuden ystävä hänet taitaa jo tänä päivänä tietää. Ja jos ei tiedä, niin syytä olisi! Finnconiin on tulossa melkoinen yleisöryntäys. Olen kuullut, että Martinin faneja on tulossa naapurimaista Ruotsista ja Virosta. Lisäksi Irlannista ja muistakin Euroopan maista on ollut kiinnostusta ja viime viikolla vaihdoin sähköpostia amerikkalaisen kanssa, joka suunnittelee tuloa Suomeen. Toivottavasti A Dance with Dragons ehtii valmistua tämän vuoden loppuun mennessä ja ilmestyä keväällä ennen Finnconia.

Mahtavia tapahtumia siis tiedossa ja jo nyt on syytä varata kalenteriin vapaata conien ajankohdille.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...