maanantai 31. tammikuuta 2022

Philip K. Dick: Palkkionmetsästäjä - Blade Runner - Kirjabloggaajien klassikkohaaste, osa 14

1982 ilmestynyt Blade Runner on yksi suosikkielokuvistani. Olen heti alusta asti tiennyt sen perustuvan Philip K. Dickin kirjaan Do Androids Dream of Electric Sheep? (1968). Voisi sanoa, että olen aikonut lukea kirjan suomennoksen ilmestymisestä 1989 asti, mutta en ole saanut aikaiseksi. Ehkä osittain siksi, että pidin elokuvan neo-noirin viipyilevästä tunnelmasta, pimeän ja valon kontrastista, ja pelkäsin etten pidä Dickin kirjasta yhtä lailla. Elokuvan jälkeen olen myös ihmetellyt miksi kirjan nimessä on sähkölampaita. Kirja ilmestyi suomeksi nimellä Palkkionmetsästäjä -Blade Runner. Ei siis lampaita suomennoksen nimessä, mutta... 

Otin Palkkionmetsästäjän luettavaksi kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen #14, jota luotsaa Kartanon kruunaamaton lukija -blogi.
 
Vaikka suomennoksen nimessä ei ole sähkölammasta, kirjassa oikeasti on. Maapallolla ei ydinsodan jälkeen ole jäljellä kuin harvoja eläimiä ja ne, kuten ihmisetkin, on laajalti korvattu replikaateilla. Elävä eläin on statussymboli, josta palkkionmetsästäjä Rick Deckard haaveilee, mutta toistaiseksi hänellä on ollut varaa vain replikaattiin, sähkölampaaseen. Deckard saa kuitenkin tehtäväksi eliminoida neljä kapinallista Nexus-6 luokan replikaattia ja palkkio on erinomainen. Sillä voisi vihdoin hankkia elävän eläimen. Mutta tehtävä ei ole helppo.

Eron kirjan ja elokuvan välillä huomaa heti ensisivuilta. Kirjassa Deckard on naimisissa ja hänellä on pakkomielle elävän eläimen omistamiseen. Hahmo tuntuu parodianomaiselta, ei lainkaan palkkionmetsästäjän stereotyypiltä. Vaikka mielessä häälyy Harrison Fordin hahmo, se väistyy pian taka-alalle. Dickin Deckard on omalaatuinen, erilainen ja sellaisenaan onnistunut hahmo. Elokuva poikkeaa aikalailla kirjasta, mutta replikaattihahmot ja joukko yksityiskohtia on säilytetty mukaan. Kirjan sodan jälkeinen maailma on harmaa ja ihmisiä on siirtynyt asuttamaan maapallon ulkopuolisia siirtokuntia. Tarina herättää hyvin erilaisia mielikuvia ympäristöstä, jossa suhteellisen vähälukuiset ihmiset elävät, kuin mitä elokuvan massiiviset rakennukset ja China Townin vilisevä ihmismassa. Merkittävä ero on myös empatialaite, jolla voi säädellä tunteita ja varsinkin Deckardin vaimo tuntuu olevan siitä riippuvainen. Tämä puuttuu elokuvasta kokonaan. Asetelma on masentava, varsinkin kun siihen liittyy teknologiapohjainen uskonto. Tarinan juonta seurataan myös Isidore-nimisen radioaktiivisuuden vuoksi älyllisesti taantuneen henkilön kautta. 60-luvulla kirjoitetussa kirjassa on usein vääjäämättä jotain vanhentunutta ja tässä tapauksessa se on Neuvostoliitto. Kuten niin monesti, Neuvostoliiton hajoaminen on ollut kylmänsodan aikana vaikea kuvitella ja siirtää osaksi tulevaisuutta.

Dickin kirjoissa tuntuu olevan aina jotain epämääräistä, selittämätöntä, surrealistista ja niin Palkkionmetsästäjässäkin. En välttämättä haluaisi jäädä roikkumaan epätietoisuuteen, mutta se on kirjailijan tunnusmerkki. Pidin Palkkionmetsästäjästä hyvin paljon itsenäisenä teoksena ja pääsin lukiessa pois Blade Runnerin varjosta. Itse asiassa, vaikka suomennos Blade Runner -sanaa tyrkyttää ihan kirjan nimessäkin, Dick ei mainitse sanaa alkuperäisessä teoksessa lainkaan. Lähteet kertovat, että elokuva otti nimen Alan Noursen The Blade Runner ja William S. Burroughsin Blade Runner (a movie) -kirjoista. Kirjan suomennoksessa on ilmeisesti haluttu hyödyntää elokuvan kulttisuosiota.

Luin maininnan, että Do Androids Dream of Electric Sheep? olisi saamassa uuden J. Pekka Mäkelän suomennoksen nimellä Uneksivatko androidit sähkölampaista? Nimi joka kunnioittaa kirjailijan alkuperäistä kirjan nimeä ja on melkoisen nerokas.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että olen vihdoin saanut tämän klassikon luetuksi. Sen kunniaksi katsoin myös elokuvan The Final Cut -version uusiksi. Se on edelleen tunnelmaltaan loistava leffa.
 

 

9 kommenttia:

  1. Minäkin pidän Blade Runnerista, jonka molemmat versiot olen nähnyt. Kirjaa en ole lukenut, mutta kirjoittamasi jälkeen voisin hyvin lukea sen. On hyvä tietää, ettei odota kirjalta samaa kuin elokuvalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehkä odottaa uutta suomennosta, jos ja kun se toivottavasti ilmestyy.

      Poista
  2. Tämän olen lukenut joskus 90-luvulla aktiivisimman Dick-kauteni aikaan...eli periaatteessa varmaan ansaitsisi tulla luetuksi uudestaan.
    Mutta muistan kyllä että leffa on ottanut aikamoisia vapauksia kirjaan, toisaalta luonut kiinnostavan maailman ja toisaalta jättänyt pois paljon elementtejä, erityisesti empatiasta ja minuudesta...
    Muistelen kirjaa ansiokkaaksi vaikka vähän olenkin harmitellut että tämä kirja nostetaan usein ykköspaikalle Dickin tuotannosta sen leffayhteyden vuoksi, kun muussa tuotannossa on vielä parempia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kiinnostunut kuulemaan mitä erityisesti suosittelisit Dickin teoksista? Olen nyt lukenut vasta viisi kirjaa häneltä.

      Poista
    2. Ubik, Valis ja Hämärän vartija ovat lukemistani ne parhaat (ja ymmärtääkseni nuo nimet tulevat yleisestikin esiin kun tuotannosta laajemmin puhutaan). Oraakkelin kirja pitää tietysti mainita myös.
      Mahdoton planeetta -novellikokoelma on hieman epätasainen mutta perinteisen pulp-scifin puitteissa sieltä löytyy kuitenkin muutama erinomainen novelli...

      Poista
    3. Valisia en ole lukenut ja enkä novelleja. Ehkä ne ovat seuraavana vuorossa, kun otan Dickin teoksen luettavaksi.

      Poista
  3. Taidanpa lisätä uuden suomennoksen lukulistalleni. Scifi on alkanut kiinnostaa yhä enemmän vuosien varrella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla. Tämän teoksen kieli kaipaakin tuorempaa suomennosta. Toivottavasti se ilmestyy tänä vuonna.

      Poista
  4. Blade Runner on elokuvana tuttu – siis ainakin nimenä. En ole mielestäni sitä nähnyt, mutta kumppanini väittää että olemme katsoneet sen yhdessä. Minulla ei ole mitään muistikuvaa koko elokuvasta. Kirjan juonikaan ei sano mitään: tosin kuten kirjoitat, niin elokuva lienee aika erilainen kuin esikuvansa.

    Kirjan saisi enkuksi kirjastostamme, joten tallensin sen listalleni. Sieltä voin sen sitten varata tai hakea suoraan kirjastosta, kun tulee sopiva hetki.

    VastaaPoista

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...