lauantai 5. helmikuuta 2011

Seitsemän tunnustusta lukuharrastuksestani

Sain Booksylta ahkerasti kiertävän tunnustuspalkinnon, ja vaikka en tunne erityisemmin olevani mitenkään hyvä tai tyylikäs bloggaaja, kiitän huomionosoituksesta ja osallistun omalta osaltani tunnustamalla seuraavat seitsemän lukuharrastukseeni liittyvää asiaa, kutakuinkin aikajärjestyksessä:

1. Ensimmäinen kirjalainaus

Lainasin ensimmäisen kirjan 6-vuotiaana hamassa 70-luvun alussa koulun kirjastokaapista. Koskapa kukaan ei ollut kertonut miten lainaaminen tapahtuu, otin yhden kirjan kaapista, pistin laukkuuni, luin kotona ja palautin seuraavalla viikolla. Toisella kerralla tajusin, että lainattava kirja pitää viedä opettajan kautta, jotta hän tekee lainausmerkinnän ja sitten vasta kirjan saa viedä kotiin. Ensimmäinen "epävirallisesti" lainaamani kirja oli Tove Janssonin Muumi-kirja, mutta en millään muista mikä niistä.

2. Yksi, kaksi, kolme...

Laskin jokikisestä Viisikko-sarjan kirjasta kuinka monta kertaa kunkin Viisikon jäsenen nimi niissä esiintyy.

3. Nukkuako vai eikö nukkua

Olen kärsinyt kroonisesta unihäiriöstä lapsesta saakka. Kun muu perhe nukkui, luin kirjoja peiton alla taskulampun valossa, jotten häirinnyt muita. Aikuisena olen viettänyt monia öitä sohvalla vastaavasta syystä.

4. Opiskelulta ei ehdi

Yliopistoaikana meni monta vuotta, etten lukenut muita kuin opiskeluun liittyviä kirjoja, paitsi joululomalla. Minulla on vieläkin suuri aukko tietämyksessä mitä kaikkea noina vuosina tapahtui kirjallisuudessa ja elokuva/tv-sarjarintamalla (huom! silloin ei ollut internetiä käytettävissä). Olen yrittänyt kuroa aukkoa pienemmäksi myöhemmin.

5. Ihmissuhteet kärsivät

Olen laiminlyönyt ihmissuhteitani lukuharrastukseni vuoksi ja minua on pidetty monesti omituisena lukemisteni vuoksi.

6. Myöhäissyntyinen

Olen lukenut 70-luvulta lähtien tuhansia kirjoja ja olen ollut sekalukija; kaikki tyylit ja lajit, romantiikkaa pääsääntöisesti lukuunottamatta, ovat kelvanneet. Silti aloitin "tietoisesti" science fiction ja fantasiagenren lukemisen vasta noin 10 vuotta sitten. Kiinniotettavaa riittää.

7. Kirjahyllyt täyttyy

En ole lainannut viimeisen vuoden aikana yhtään kirjaa kirjastosta, ja sitäkin edeltävänä vuonna vain muutaman, vaikka aikoinaan olin kirjastojen suurkäyttäjä. Sen sijaan nykyään ostan tai saan lahjaksi kaikki lukemani kirjat (viime vuonna ostin noin 160 kirjaa). Kustantajien täytyy tykätä minusta! En pistä tunnustuspalkintoa eteenpäin kiertoon, mutta jaan tässä tunnustusta mielenkiintoisista blogeista kaikille niille, jotka olen linkittänyt sivupalkkiini. Tunnustuksiakin saa tehdä, jos siltä tuntuu.

1 kommentti:

  1. Vuodatuksesta kopioidut kommentit:

    Rauno K kirjoitti 05.02.2011 - 14:15
    Mielenkiintoisia ja vakaviakin tunnustuksia. Kiitos niistä. Minua pidettiin pikkupoikana myös hieman omituisena lukuintoni vuoksi. Maalaisympäristössä ei ollut kovinkaan luonnollista 50-luvulla olla nenä kiinni kirjassa. Olin perheeni ainoa, joka oli kiinnostunut lukemisesta.

    Raija kirjoitti 05.02.2011 - 15:53
    Jos oikein muistan, niin minun sisarukseni lukivat kirjoja kyllä ja velikin Aku Ankkaa :) Outona pidettiin sitä, että luin lapsena "aikuisten" tietokirjoja, runoja ja historiaa (lasten- ja nuortenkirjojen ohessa). Sittemmin aikuisena olen saanut kuulla aika ikäviäkin kommentteja siitä, että luen fantasiaa tai science fictionia.

    Booksy kirjoitti 05.02.2011 - 20:34
    Tyylikästä blogissasi on sisältö :-D

    Tunnistan tuon scifin lukemisesta kommentoinnin - en ikinä unohda miltä uusi pomoni näytti kun yhdellä työreissulla niitä näitä jutellessa myönsin että luen paljon scifikirjoja. Puolustelin mieltymystä sitten parhaani mukaan... Joskus täytyy vaan olla hulluin ihminen huoneessa!

    VastaaPoista

Kommentit ovat iloinen yllätys!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...